Arvoisa juhlayleisö, arvoisat Kriuhnaasun osallistujat, mahdollistajat, taiteen ja kulttuurin ystävät. Minulla on tänään ilo päästä avaamaan teini-ikään sopivasti varttunut Kauhajoen kulttuuriviikko Kriuhnaasu, upea ja erittäin monipuolinen ryijynäyttely sekä 50 vuotta soitollaan ilostuttanut Spelit -tapahtuma. Lämmin kiitos Kauhajoen kaupungille kutsusta.
Nämä tapahtumat kertovat meille kaikille paikallisten taide- ja kulttuuritoimijoiden sitkeydestä sekä kolmannen sektorin tärkeästä roolista meidän elinvoimaisen maaseutumme kulttuuritoiminnassa ja kulttuuriperinnön ylläpitämisessä. Kumpaakaan näistä tapahtumista ei olisi, ellei täältä Kauhajoelta löytyisi osaavia ja innokkaita tekijöitä ja tahdonvoimaa näiden tapahtumien jatkumolle.
Tärkeä ja hyvä esimerkki kauhajokelaisesta kulttuurin tahdonvoimasta on myös tämä ihastuttava Hämes-Havusen pihapiiri, missä saamme tänään olla ja nauttia muun muassa Kriuhnaasun avajaisohjelmasta. Tästä ei haluttu tehdä museota, tänne haluttiin elämää,ovet haluttiin pitää avoimina erilaisille juhlille, kokouksille ja matkailijoille. Ja näin on tapahtunut.
Tarkistin, että tämän Hämes-Havusen päärakennus on valmistunut vuonna 1827 ja pikkutupa vähän myöhemmin 1860-luvulla. Täällä pihapiirissä ja näiden hirsien sisäpuolella on ollut elämä jo melkein parisataa vuotta sitten.
Tämä on haluttu säilyttää kulttuuriperintönä seuraaville sukupolville ja sen eteen on tehty ja tehdään kovasti töitä. Hämes-Havusen historiallisen talonpoikaiskiinteistön rakennukset ja tontti on siirtynyt Kauhajoen kunnanvaltuuston päätöksellä vuonna 1974 kunnalle. Ja harmillisesti tilat olivat päässeet tuolloin huonoon kuntoon.
Valtionavustusta ei korjaustoimenpiteisiin toiveista ja yrityksistä huolimatta heti saatu ja taloudellisista syistä Hämes-Havusen korjaustoimenpiteet keskittyivätkin ensimmäisinä vuosina vain välttämättömimpään. Onneksi neuvotteluiden myötä talon ulkopuoliset korjaustyöt voitiin tehdä valtionavustuksen turvin. Saadusta valtionavustuksesta huolimatta myös Kuhajoen kunnalle jäi kustannuksia; sisätyöt ja maalaukset sekä tapetoinnit, sähkö, vesi, viemäri ja muu sellainen tehtiin kunnan varoin.
Tässä vaiheessa oltiin vuonna 1981. Senkin jälkeen on toki riittänyt monenlaista puuhaa, mutta ennen kaikkea näiden seinien sisäpuolella on ollut myös elämää ja näihin tiloihin on ollut mahdollisuus tulla tutustumaan, kuten tänäänkin.
Kulttuuriperintö on jotain aikaisemmilta sukupolvilta perittyjä erilaisia aineellisia ja aineettomia asioita tai käytäntöjä, jotka kertovat sen ajan ihmisten arvoista tai uskomuksista. Voidaan sanoa, että kulttuuriperintö on läsnä kaikkialla. Se on kirjallisuutta, taidetta ja muistomerkkejä, se on opittuja taitoja, tarinoita joita kerromme, se on ruokaa ja elokuvia.
Kulttuuriperintöä rakennetaan myös meidän tietoisilla valinnoillamme. Aika ajoin onkin hyvä pysähtyä pohtimaan, että mitä tästä ajasta halutaan säilyttää ja kertoa?
Kulttuuriperinnön säilyminen on osittain meidän kaikkien vastuulla.
Suomalainen elävä kulttuuri ja perintö on ollut myös tärkeä osa meidän suomalaisten hengissä pysymistä. Aineeton kulttuuriperintö on perimätietoa, tapoja, tottumuksia ja tapahtumia, jotka ovat läsnä suomalaisten arjessa ja yltävät kaikkialle ihmisen toiminnan muotoihin.
Tänään saamme täällä Hämes-Havusessa nauttia myös käsityöperinteestä upeiden ryijyjen muodossa. Ryijyjä on valmistettu vuosisatojen ajan. Aluksi niitä valmistettiin käyttötekstiileiksi, esimerkiksi lämmityspeitteeksi rekeen ja veneeseen ja vasta myöhemmin niistä alettiin tehdä kauniita, koristeellisia taideteoksia, jotka koristivat kotien seiniä.
Sanotaan, että elävät perinteet yhdistävät ihmisiä, vahvistavat meidän yhteisöömme kuulumisen tunnetta ja uudistavat käsityökulttuuria. Käsityötaitojen elävä perintö siirtyy sukupolvelta toiselle ja samalla perintö kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Aina kun teemme käsitöitä, kudomme, taomme, neulomme, veistämme, ylläpidämme käsityökulttuuria.
Suomesta Unescon sopimukseen perustuvaan aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon on nimetty kymmenen erilaista käsityötaitoa: ryijyn valmistuksen ohella listalla ovat muun muassa kansallispuvun valmistaminen, lasinpuhaltaminen ja räsymaton kudonta.
Sen lisäksi, että meistä jokainen voi olla ylläpitämässä kulttuuriperinnön jatkumoa siitä huolehditaan toki myös useiden viranomaisten taholta. Museoviraston tehtäviin kuuluvat muun muassa museoalan kehittäminen sekä kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön kuuluvat viranomaistehtävät. Suomen museoliitto edustaa, kouluttaa ja kehittää suomalaista museokenttää ja Suomen Kotiseutuliitto edistää kotiseututyötä.
Mutta palataanpa näistä määritelmistä takaisin oikeaan elämään.
Ei ole sattumaa, että Kauhajoella Kriuhnaastaan nykyään joka kesä. Täällä on ollut aktiivista kulttuuritoimintaa jo pitkän aikaa. Suunnilleen samoihin aikoihin, kun tätä Hämes-Havusen pihapiiriä alettiin rakentamaan Kauhajoella, kukoisti täällä myös kansanmusiikki. (eli 1860–1880-l.)
Ja heti 1900-luvun alkupuolella myös näytelmätoiminta oli aktiivista. Näytelmiä tehtiin Kauhajoella aktiivisesti mm. raittiseuroissa, työväenyhdistyksissä sekä urheiluseuroissa. Ne olivat pienimuotoisia kuvaelmia, mutta myös koko illan näytelmiä. Tätä tehtiin toki rakkaudesta lajiin, mutta samalla sillä on ollut erityinen merkitys yhteisöllisyyden lisääjänä. On saatu olla osana jotain, tekemässä jotain, yhdessä.
Ennen Kriuhnaasun syntyä myös Spelit ovat vierailleet Kauhajoella useita kertoja ennen tätäkin vuotta. Sain käsiini juuri julkaistavan Jorma Aron ja Erkki Nevanperän kirjoittaman Etelä-Pohjalaiset Spelit 50 vuotta historiateoksen, josta vähän tarkastelin Spelit tapahtumien vierailuja Kauhajoella.
Spelit tapahtumahan on kiertänyt 50-vuoden aikana Etelä-Pohjanmaalla eri kunnissa. Kauhajoella on pidetty tätä vuotta ennen jo kuudet Spelit. Onhan Spelien historiassa Kauhajoella on muutoinkin iso merkitys. Täällä pidettiin ensimmäiset Spelit 1972, mutta sen lisäksi Kauhajoelle on palattu soittamaan eritoten, kun on ollut syytä iloita ja juhlia tasavuosia.
Kauhajoella Spelit ovat olleet vuosina: 1972, 1981, 1982,1992, 2004, (2012 Spelit soitettiin Suupohjassa), 2018 ja nyt vuonna 2022.
Ensimmäisiä Spelejä vietettiin Kauhajoella 1972 ja kansanmusiikki oli ollut kovassa nousussa. Tuohon aikaan väki kulki sekä hevosilla, että autoilla. On muuten mahtanut olla melkoista kuhinaa näillä kulmilla tuolloin, kun osallistujia on ollut 6000.
Eikä Spelien järjestäminenkään ollut aina huoletonta ja helppoa. Sitoutumista kuvaa, että Spelien järjestäjät ottivat henkilökohtaisen pankkilainan mahdollistaakseen tapahtuman. Miettikää mitä tekemisen paloa toimijoilla onkaan ollut!
Topi Luoma muisteli hirtoriikissä Spelien vaikeuksia: ”Vaikeinta oli taloudellisesti, vaikka talkoohenki oli valtavaa. Ainakin viitenä vuonna meillä oli Asko Tynjälän kanssa nimet vekselissä, kun piti turvata Spelien järjestelyjä.
Vaikeuksista huolimatta kymmenvuotisjuhlia juhlittiin mahtavin menoin vuonna 1982 ja Timo Panula ja TV 2 tekivät tapahtumasta myös suoran televisiolähetyksen. Kauhajoen kunnan kunnostama Hämes-Havunen sai myös valtakunnallista huomiota.
Piiparipaapan polokka –muistomerkki julkistettiin Kauhajoella Spelien yhteydessä vuonna 1992, jolloin tuli kuluneeksi 100 vuotta musiikkimies Eelis Panulan syntymästä. Patsas pystytettiin Kauhajoen hallintoaukealle.
Polska-Spelit 2012 pidettiin Suupohjassa (Kauhajoella, Teuvalla ja Isojoella). Tapahtuman suojelijana toimi tuolloin maakuntajohtajana toiminut Asko Peltola.
Ja tänä vuonna jälleen saadaan kuulla ja nauttia kun polska soi Kauhajoella.
Kulttuuriviikko Kriuhnaasu esittelee vuosittain pääosin paikkakunnan omia kulttuurin ja taiteen tekijöitä, joita paikkakunnalta löytyy runsain mitoin. Ja tänäkin vuonna saadaan nauttia paikallisesta muun muassa monipuolisesta teatteriosaamisesta, musiikista ja Kauhajoki-Seuran tuottamasta Kauhajoen luontoa ja kulttuurimaisemia esittelevästä elokuvasta, joka on tehty talkoilla ja rakkaudella, kunnianosoitukseksi kotiseudulle.
Uskon, että Kauhajoella hyvän toiminnan avaimena on toimijoiden välinen luottamus.
Vaikka täälläkin maaseudun monimuotoisuus tarjoaa haasteita, mutta yhtä lailla monipuolisia mahdollisuuksia kulttuuripalveluiden järjestämiselle.
Maaseudulla kulttuuritoiminta on usein vahvasti riippuvainen paikallisten kulttuuri- ja taideyhdistysten ja järjestöjen sekä aktiivisten yksittäisten kulttuurivaikuttajien toiminnasta. Elinvoimaisen kulttuuritoiminnan rakennusaineita ovat taloudellisten ja fyysisten resurssien lisäksi toiminnan arvostuksen myöntäminen ja tunnustaminen.
Kulttuuriperinnön elävänä pitämiseen tarvitaan joukkovoimaa. Pidetään kulttuuristamme yhdessä ylpeydellä kiinni! Ja muistetaan antaa kiitosta toimijoille, jotka sen meille mahdollistavat!
Ilon täyteistä kulttuuriviikkoa kaikille!
Hanna Hangasluoma
Kulttuuripäällikkö
Etelä-Pohjanmaan liitto
