Kansainvälisyys lukiokoulutuksessa

Kuvateksti: Kuva Erasmus+BLIPP-hankkeesta, jossa Kauhajoen lukio oli mukana 

Lukion uusimman opetussuunnitelman perusteiden (2019) tekstissä sekä lukiolaissa (2018) annetaan lukiolle tehtäväksi opiskelijoiden kansainvälisen osaamisen vahvistaminen. Tätä taitoa kartutetaan eri oppiaineissa sekä laaja-alaisen osaamisen kautta. Myös kulttuurien tuntemus ja monipuolinen kielitaito ovat työkaluja kansainvälisen osaamisen lisäämiseen. 

Kansainvälisyys ei lukioille ole uusi asia. Kauhajoellakin lukio teki opintoretkiä Saksaan ja Hollantiin useamman vuoden ajan 2000-luvulla. Toisen kotimaisen sekä vieraiden kielten opiskelun ohessa on myös lähdetty tutustumaan kohdemaihin ja kokeilemaan kielitaidon tasoa. Näistä matkoista esimerkkeinä tutustuminen Tukholmaan tai Uumajaan ruotsin opetuksessa tai matkat ikuiseen Roomaan latinistien ja italian opiskelijoiden kanssa tai opintomatka Pariisiin ranskan ja fysiikan  opiskelijoiden kanssa. Matkustamisen mahdollisti innokkaat opiskelijat, jotka keräsivät rahat opintoretkiinsä mm. leipomalla.

Muutama vuosi sitten kävin läpi vanhan lyseon aikaisia vuosikertomuksia. Niistä jo näkyi, että kansainvälistä toimintaa on ollut jo 1950-luvulla ellei aikaisemminkin. Opettajalistalla oli ulkomainen nimi ranskan opetuksen kohdalla ja vaihto-oppilaitakin löytyi 1970-luvun lopun vuosikertomuksista. Ihan systemaattista listaa vaihto-oppilaista ei liene pidetty ennen vuosituhannen vaihdetta, sillä sellaista en ainakaan löytänyt. 

Syksystä 2021 lähtien toisen asteen koulutus on muuttunut maksuttomaksi. Täysin maksuton lukio ei kuitenkaan ole, sillä esimerkiksi vanhaintanssit ja osa retkistä rajautuu maksuttomuuden ulkopuolelle. Kyseessä on tällöin opintoja täydentävät vapaaehtoiset tapahtumat, opintoretket ja vierailut, joista voidaan periä kohtuullisia maksuja. Kauhajoen lukiossa tavoitteena on tarjota mahdollisuus ihan jokaiselle halukkaalle osallistua kansainvälisiin vaihtoihin. Ratkaisuna on hanketoiminta, joka mahdollistaa ulkomaille suuntautuvat opintoretket.

Kauhajoen lukiossa on meneillään kaksi Erasmus+hanketta, Water ja National Heritage -nimiset hankkeet. Koronapandemia on hidastanut näiden hankkeiden opintoretkien toteuttamista, sillä niitä on jouduttu siirtämään keväästä 2020 lähtien. Tänä keväänä pitäisi vielä matkustaa Italiaan ja Portugaliin sekä vastaanottaa kansainvälisiä vieraita toukokuiseen Suomeen. 

Mitä kansainväliset opiskelijaliikkuvuudet sitten antavat opiskelijoille? 

Kuvateksti: Water-hankkeen osallistujia Puolasta, Serbiasta, Suomesta, Espanjasta ja Turkista Istanbulissa marraskuussa 2021.

Turkissa, Istanbulissa, marraskuussa 2021 vierailleet ja tammikuussa 2022 Espanjan Ibizalla vierailleet opiskelijat ovat kertoneet kokemuksistaan pitämällä matkapäiväkirjaa hankkeiden sivuilla. Opiskelijat ovat hankematkoilla majoittuneet koteihin, joten he ovat nähneet paikallista arkielämää. Majoittuminen perheisiin antaa paremman kuvan maan tavoista kuin majoittuminen hotelliin. Opiskelijat pääsevät katsomaan miten paikalliset asukkaat asuvat ja elävät, miten eri maissa koteja sisustetaan ja mitä ja miten kotiruokia valmistetaan ja syödään. Eri maalaisten opiskelijoiden tavatessa toisiaan ja viettäessä vapaa-aikaa yhdessä muodostuu uusia ystävyyssuhteita ja nuoret näkevät mitkä asiat ovat eri maissa samanlaisia ja missä on eroja. 

Kuvateksti: suomalaista maisteltavaa kansainvälisessä illassa Turkissa.

Kulttuurinäkökulmasta matka Ibizalle ja Istanbuliin antoi paljon opiskelijoillemme. Kummallakin maalla on rikas historia, joten katsottavaa riitti niin museoissa kuin luonnossakin. Turkki islamilaisena maana ja Espanja katolisena maana olivat myös mielenkiintoisia tutustumiskohteita. Tutustuminen Istanbulilaiseen moskeijaan oli unohtumaton elämys suomalaiselle lukiolaiselle, kuten myös ottomaanihallitsijoiden aikanaan asuttama Topkapi palatsi, Hagia Sofiasta puhumattakaan. Myös paikallinen arkielämä ravintoloineen ja basaareineen teki vaikutuksen. 

Kuvateksti: Sultan Ahmedin moskeija (Sininen moskeija)

Ibizan saarella luonto ja paikallinen kulttuuri tulivat tutuiksi opiskelijoillemme. Opiskelijat pääsivät käymään Formenteran saarella tutustumassa paikalliseen kasvistoon, eläimistöön ja rantoihin. Paikallisessa koulussa meidän lukiolaiset oppivat espanjalaisia tansseja sekä opettivat Erasmus+ryhmälle suomalaista letkajenkkaa.

Kuvateksti: Water-hankkeen kuvasatoa ibizalaisessa koulussa. 

Molemmilla matkoilla opiskeltiin myös veteen liittyviä teemoja: veden kierrätystä ja sen puhdistamista sekä meriveden muuttamista juomakelpoiseksi vedeksi. Suomalaisille, joille vesi on itsestäänselvyys, lienee hyvä huomata, että muualla maailmalla vettä ei olekaan yhtä helposti saatavilla. Suomessa hanavettä voi aina juoda, muualla ehkä joudutaan ostamaan juomavesi pulloissa tai kanistereissa kaupasta tai poistamaan merivedestä suola, jotta siitä saataisiin juomakelpoista. Puhtaan veden arvostus varmaan nousi näidenkin matkojen aikana.

Kuvateksti: Suolaa valmistetaan Ibizalla haihduttamalla auringon energian avulla merivedestä vesi pois.

Kuvateksti: Näkymä Välimerelle eroosion muovaamasta luolasta Formenteran rannikolla.

Vesi-teemaan tutustuttiin jo keväällä 2020 ennen koronapandemian alkamista Serbiassa. Seuraava matka olisi ollut maaliskuussa Puolan itärajan tuntumassa olevaan kouluun, mutta maailmanpolitiikka taitaa pitää meidät kotimaassa silloin. Toukokuussa 2022 on Kauhajoen lukion vuoro isännöidä kansainvälisiä vieraita ja näyttää heille meidän maamme nähtävyyksiä. 

Virtuaalista kansainvälisyyttä

Kuvateksti: Slovakian virtuaalivaihtoa.

Koronapandemian aikaan National Heritage-hankkeessa on jouduttu muuttamaan jotkut opintoretket virtuaalisiksi tapaamisiksi. Näin on käynyt Kreikan ja Slovakian vuoroilla. Kreikan opintoretki peruuntui keväällä 2020 ja se muuttui  virtuaalivaihdoksi marraskuussa 2021. Slovakian opintoretki muuttui virtuaaliseksi viime metreillä keväällä 2022. Niinpä maiden kulttuuriin, nähtävyyksiin ja perinteisiin tutustuttiin netin välityksellä. Jotta virtuaalitapaaminen ei olisi vain ruudun katselua, vaihtoja päätettiin elävöittää ruoalla. Kreikan makumaailma tuli tutummaksi kun mukana olleet opiskelijamme ja opettajat nauttivat kreikkalaisen lounaan. Slovakian vaihdon aikana helmikuussa vertailtiin eri maiden karnevaali- ja pääsiäisperinteitä sekä suomalaista laskiaisen viettoa. Tätä elävöitettiin laskiaispullien sekä slovakialaisen Babovka-kakun (suomalaista tiikerikakkua vastaavan) merkeissä. 

Kuvateksti: Laskiaispullat ja slovakialaista Babovkaa muistuttava tiikerikakku. 

Kuvateksti: Kreikkalainen lounas marraskuussa 2021.

Kansainvälisyystoiminta jatkuu tulevinakin vuosina. Kauhajoen lukion saaman Erasmus-akkreditoinnin myötä voimme jatkaa suunnittelua ohjelmakaudella, joka kestää  vuoteen 2027 saakka. Lisää hankkeista löytyy Kauhajoen lukion kotisivujen kautta. 

Virpi Nyman
Lukion rehtori