Suupohjan kesätaiteilija -hanke tutkimusmatkalla

Puun ja kuun olemukseen                                                                              

Opin lapsena, että runsas pihlajanmarjasyksy tietää runsaslumista talvea. Kunnes myöhemmin itäsuomalainen mummo osoitti marjojen painosta nuokkuvaa puun oksaa sanoen, ettei pihlajapuu kahta taakkaa kanna.

                 Näiden kahden uskomuksen välissä pihlaja kuitenkin itse kasvattaa vuosittain omanmoisensa sadon ennakko-odotuksista piittaamatta.

                 Samalla tavoin Suupohjan kesätaiteilija -hanke kannustaa alueen kuntalaisia avaamaan herkät aistinsa, ehkä sen seitsemännenkin, ja näkemään luonto monesta eri suunnasta – sekä ympäröivä että oma sisäinen.

                                                                                      

Puun puhetta ja kuun hiljaisuutta

11 vuotta Etelä-Savon metsässä herkisti kuuloani puulle. Pakkasen paukkuessa nurkissa sain kokea äänen tulevan hirsitalon rakenteista, jotka hakivat uutta asentoa ilmankosteuden kuivuessa olemattomiin. Seinäpuiden syyt asettuivat arktiseen asentoonsa, ja osansa toi varmasti myös talon puu-uunien lämmitys, mitä ei oltu tehty pariinkymmeneen vuoteen. Kuulosti kuin nurkkasalvoksia olisi kolauteltu järeillä klapeilla.

                 Metsässä pakkasen iskemät puunrungot naksahtelivat myös. Ja keväällä kasvavan kuun aikaan, tarkasti kuunnellessa, saattoi kuulla mahlan ryöpsähtelevän juuri kaadetun puun kannosta.

                 Tuoreen kesäpuun ja kuivan pakkaspuun halkomisääniä on monia, eri puulaaduilla on myös oma klanginsa. Ja tietenkin puun palamisrätinä omaa monia vivahteita koko palamistapahtuman ajan. Lopulta puut huokuvat ja hönkivät lämpöä, eivät surise sähkön tavoin. Mutta puu voi olla myös hiljaa…

Hiljaisuuden korkeimman prenikan annan kuitenkin kuulle: Ääntä pitämättä se on puhutellut meitä vuosituhansia, ja osallistunut vesien nousuihin ja laskuihin.

                 Lapsena tutkin kiinnostuneena isoisän vanhaa maamiehen allakkaa, jossa jokaisen päivän kohdalle oli merkitty kuun tarkka sijainti maahan ja planeettoihin nähden. Ihmettelin myös, miten keskitalven pimeydessä saattoi tehdä kuutamohiihdon vain öisen taivaanpallon heijasteisen valon turvin. Ja hyvin näki.

                 Kuun loistelias eleganssi omaa myös tumman puolen viehätyksensä. Hiljaisuuden lisäksi se piiloutuu kokonaan ollen samalla hyvin läsnä. Täyden- ja uudenkuun voimat ovat yhtä vahvat ja polariteettiset, jing ja jang – magneettiset navat.

Kuvan villiintynyt ruusu ei luonnontieteellisessä mielessä ole puu, mutta tämän projektin puitteissa annamme kaikkien puiden ruusujen – ja ruusupuiden – kukkia, jopa kelottuneiden.

                 Puu ja kuu -teema saa elää ja ilmentyä kuntalaisten käsittelyssä tekoina, tapahtumina ja tuotoksina kirjoittaen, valokuvaten, maalaten… Projektikalenteriin onkin jo kirjattu metsäjooga, taidepajat, runotapahtuma, elämysluontopolut, kirkkotilaisuus ja tämä meneillään oleva tuotosten keruu.

                 Hankkeen aktiiviaika painottuu elo-syyskuuhun, mutta tuotoksia voi lähettää vuoden loppuun saakka projektin keräyspaikkoihin, joita ovat

kirjaston Puu ja kuu -loota, instagramsivusto: #puukuusuupohja, ja s-posti: puukuusuupohja@kauhajoki.fi

Heijastimen suunnittelukisa 6-8 -vuotiaille kauhajokisille

Valoa heijastava kuu on kuin itse heijastin. Tällä ajatuksella projekti tarjoaa kauhajokisille 6-8 -vuotiaille mahdollisuuden suunnitella selkeäpiirteinen heijastin aiheesta ”puu ja kuu”, tai vain toisesta: puu tai kuu.

                 Valitsemme toteutetuista piirroksista yhden heijastinmallin, jota tullaan jakamaan ainakin voittajaheijastimen suunnitelleen oppilaan luokalle, mahdollisesti laajemminkin.

                 Toteutustapa tulisi olla selkeä, vähän kuten emoji-tyylinen piirros.

                 Kaikki piirrokset vastaanotetaan, ja ne voi toimittaa kulttuuripalvelun toimistoon opistotalolle, Prännärintie 2, Kauhajoki. (Opettajat saavat myös tiedon, joten jos koululuokka lähtee yhdessä suunnittelutoimiin, voi opettaja toimittaa koko luokan, tai useamman luokan työt samalla kerralla opistolle.)

                 Toimita heijastin-piirrokset viimeistään 24.9.2021 mennessä.

Tervetuloa jatkamaan yhteistä hankematkaa!
Kuun alta, puun juurelta
Saila Reiniö,
toinen PuuKuu-projektilainen
Kulttuuripalvelut