Vuosi 2019 oli Kauhajoen kaupungin uuden strategian ensimmäinen toimeenpanovuosi. Panostaen hyvinvointiin, kasvuun ja elinvoimaan, kaupungin visiona on olla vuonna 2025 eteläisen Etelä-Pohjanmaan keskus isolla Koolla.
Strategian mukaisesti myös kaupungin organisaatiota uudistettiin vuoden 2019 alusta lähtien siten, että sivistyspalvelut jaettiin kahteen toimialaan kasvatus- ja opetuspalveluihin sekä hyvinvointipalveluihin. Myös hallintopalveluissa tehtiin uudelleenjärjestelyjä. Strategian mukaisesti organisaatiota uudistetaan edelleen elinkeino- ja kehittämispalveluissa. Kaupunginvaltuuston loppuvuoden päätöksien mukaisesti Kauhajoen kaupunki on vuoden 2020 alusta aloittanut omien elinkeino- ja kehittämispalveluiden tuottamisen ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän purkaminen on käynnissä. Kauhajoen kaupunki ryhtyy huhtikuulta hoitamaan myös Suupohjan ja Kristiinankaupungin maatalouslomituspalvelut Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen toimeksiantosopimuksen mukaisesti.
Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2019 on 5 885 428,78 euroa ylijäämäinen. Tämä saavutettiin sijoitusomaisuuden uudelleenjärjestelyjen kautta. Toimenpide on osa talouden tasapainottamistoimia. Edellisiltä tilikausilta taseessa on alijäämää 13 200 286,17 euroa ja kaupungin on katettava se vuoden 2022 loppuun mennessä. Vuoden 2019 ylijäämän kohennettua tasetta, jää katettavaa alijäämää vielä 7 314 857,39 euroa.
Ylijäämäisen tuloksen takana oli kaupunginvaltuuston päätös myydä 50 % kaupungin omistamista Fortum Oyj:n osakkeista. Osakemyynti kohensi taloutta 8 170 000 euroa ja myyntivoitto sijoitettiin uudelleen varainhoitosalkkuihin. Tuottoisan sijoitusvuoden päätteeksi sijoitusomaisuuden markkina-arvoksi kirjattiin 29 113 085 euroa.
Mahdollisuuksia parempaankin tulokseen oli, kun oma toiminta saavutti suunnitellut 1 037 000 euron säästötoimenpiteet ja alitti tämän lisäksi toimintakatteen 506 020 eurolla. Lisäksi taloutta tasapainotti kaupungille myönnetty 1 000 000 euron harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Lopputulosta heikensi kuitenkin Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän 3 026 002 euron arvioitua suurempi maksuosuus sekä verotulojen 2 306 118 euroa ennakoitua heikompi kertymä. Valtio kompensoi verotulomenetystä 587 950 euron valtionosuuden korotuksella. Toimintavuoden aikana tehtiin lisäksi poistoihin alaskirjaus 357 000 euroa palvelutuotannosta poistuneista hyödykkeistä.
Vuonna 2019 toteutettiin investointeja 6 061 658 euron arvosta, suurimpina yksittäisinä kohteina olivat Koulukeskuksen liikuntasalin ja Nuorisotalo Räimiskän peruskorjaukset. Investointiohjelman toteuttamiseksi nostettiin pitkäaikaista lainaa 5 500 000 euroa. Samaan aikaan pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 5 209 539 euroa. Lyhytaikaisten lainojen määrä kasvoi 2 000 000 eurolla. Lainamäärä kasvoi siten yhteensä 2 290 461 euroa edellisvuoteen verrattuna ja tilinpäätöksessä lainakanta on 65 179 197 euro.
Kaupungin konsernissa tytäryhtiöistä Kauhajoen Lämpöhuolto Oy ja Kauhajoen Vesihuolto Oy tekivät odotetusti ylijäämäiset tulokset. Molemmat yhtiöt toteuttavat merkittäviä investointeja. Lämpöhuolto käyttöönottaa uuden lämpökeskuksen ja Vesihuolto rakentaa uuden pohjavedenottamon ja vesiputkireitin. Konsernin lainamäärä kasvoi noin 14 970 000 euroa ja Lämpöhuollon investointilaina on siitä reilu 10 000 000 euroa. Konsernin lainakanta on 8 224 euroa / asukas (6 990 euroa / asukas v. 2018).
Vaikka taseen alijäämä pieneni huomattavasti, on kaupungilla suuria haasteita sen kattamisessa vuoden 2022 loppuun mennessä. Haastetta lisää koronavirusepidemian vaikutukset, joita kaupungin kohdalla on vielä vaikea arvioida, mutta ne osuvat moninaisesti jo olemassa oleviin epävarmuustekijöihin. Kaupungin taloutta koettelee erityisesti väestön väheneminen ja vanheneminen. Syntyvyyden pieneneminen ja samalla työikäisen väestön väheneminen haastaa työvoiman saatavuuden ja sitä kautta työpaikka- ja verokehityksen. Tasapainottamista tarvitaan tulevina vuosina erityisesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon osalta, mutta myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Kauhajoen kaupunki tarvitsee sote-ratkaisun, tarkoittaa se sitten maakunnallista ratkaisua tai alueellista Suupohjan kuntien ratkaisua koskien palveluverkkoa tai tuotantotapaa.
Anne Alavillamo
hallintojohtaja
