Naiskirjailijoista tunnetuimmat

Maaliskuun 19. päivä vietetään Minna Canthin, tasa-arvon sekä kirjaston päivää. Vietämme kirjastossa hyvinvointipäivää torstaina 19.3. klo 12–16. Paikalla Evankelisen opiston hierojaopiskelijat sekä Suupohjan koulutuskuntayhtymä Vuoksen parturi-kampaaja-opiskelijat. Tervetuloa!

Maamme historiassa naiset ovat kirjoittaneet aina 1800-luvulta alkaen ja yksi tunnetuimmista on Minna Canth. Suomessa tiedetään olleen naiskirjailijoita jo 1600-luvullakin, jolloin Christina Regina von Birchenbaumia pidettiin aikansa tunnetuimpana naisrunoilijana.

Nykyhetken tunnettuja nimiä ovat esimerkiksi Katja Kettu, Anja Snellman, Sofi Oksanen, Sirpa Kähkönen, Enni Mustonen, Laura Gustafsson, Riikka Pulkkinen sekä Rosa Liksom.

Minna Canth, alkujaan Ulrika Wilhelmina o.s. Johnson (1844 Tampere – 1897 Kuopio) oli mm. kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka kirjoitti uransa aikana näytelmiä, pienoisromaaneja sekä novelleja. Häntä pidetään ensimmäisenä nykysuomalaisena kirjailijana ja merkittävänä suomenkielisenä näytelmäkirjailijana heti Aleksis Kiven jälkeen. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Työmiehen vaimo (1885), Köyhää kansaa (1886), Papin perhe (1891), Sylvi (1893) sekä Anna-Liisa (1895).

Hilja Valtonen (1897 Heinävesi – 1988 Imatra) oli kirjailija ja kansakoulunopettaja. Hän oli myös yksi 1920- ja 1930-lukujen suosituimpia suomalaisia kirjailijoita, jonka viihderomaaneista otetaan yhä uusintapainoksia. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat mm. Nuoren opettajattaren varaventtiili (1926), Opettajan villikko (1928), Kilroy sen teki (1947), sekä Neiti talonmies (1954). Hänen useiden teostensa pohjalta on myös ohjattu elokuvia, joista tunnetuin on Vaimoke-romaanin filmatisointi.

Maria Jotuni (vuoteen 1906 Haggrén) (1880 Kuopio – 1943 Helsinki) oli kirjailija, joka kävi Kuopion suomalaista yhteiskoulua 7. luokalle asti ja lukion loppuun Kuopion suomalaisen tyttökoulun jatkoluokilla. Vuonna 1900 hän pääsi ylioppilaaksi ja suunnitteli ryhtyvänsä opettajaksi. Hän suomensi nimensä yhdessä veljiensä kanssa Jotuniksi suurena nimenmuuttovuonna 1906. Jotuni on julkaissut mm. seuraavat teokset Arkielämää (1929), Huojuva talo (1963), Äiti ja poika (1965) sekä Elämän hiljaisina hetkinä (1965). Hän kirjoitti myös useita näytelmiä, kuten Miehen kylkiluu (1914), Kultainen vasikka (1918) ja Tohvelisankarin rouva (1924).
 

Tove Jansson (1914 Helsinki – 2001 Helsinki) oli kirjailija, joka saavutti maailmanmaineen muumiteoksillaan. Niitä on käännetty yli kolmellekymmenelle kielelle. Koulunsa hän kävi seitsemän luokkaa ruotsinkielisessä koulussa Helsingissä vuosina 1923–1930, Tukholman taideteollisessa oppilaitoksessa vuosina 1930–1933, Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulu vuosina 1934–1936, sekä Pariisissa vuonna 1938. Uransa aikana hän piti myös useita taidenäyttelyitä, maalasi alttaritaulun Teuvan kirkkoon sekä kirjoitti useita kirjoja myös aikuisille, kuten Kuuntelija (1972) ja Aurinkokaupunki (1975).

Eeva Kilpi (1928 Hiitola-) kirjoitti ylioppilaaksi Imatran yhteiskoulusta vuonna 1946 ja aloitti samana vuonna opiskelun Helsingin yliopistossa. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui vuonna 1953. Päätoimisen kirjailijantyönsä hän aloitti vuonna 1959. Hän on kirjoittanut niin romaaneja, runoja, kuin novellejakin, mutta kirjailijatyyppinä hän on leimallisesti prosaisti. Kilven tunnetuimpia teoksia ovat mm. Noidanlukko (1959), Nainen kuvastimessa (1962), Punainen muistikirja (2019).Kirjailija Eeva Kilpi kotonaan Tapiolassa marraskuussa 2018.

Eira Pättikangas (1940 Kurikka -) on käynyt keskikoulun Isokyrössä. Kirjailijana elämäntyönsä tehnyt Pättikangas on toiminut myös turkisompelijana. Hän on ollut Pohjanmaan kirjailijoiden jäsen vuodesta 1995 ja kuulunut Suomen kirjailijaliittoon vuodesta 2001. Hän on julkaissut mm. seuraavat teokset; Liian kaukana Amerikan ranta (1995), Paulapolku (2002), sekä Tehtaanportilta kotikujalle (2015).

Lähteenä kirjailijaesittelyille olen käyttänyt kansallisbiografiasivustoa, josta löytyy monien muidenkin kirjailijoiden tietoja. Mainittujen kirjailijoiden teoksia on 19.3. alkaen esillä kirjastossa.

Tervetuloa lainaamaan!

Janne Koivumäki
kirjastovirkailija