Kansainvälisyyttä lukiolaisten näkökulmasta

Uudessa lukiolaissa säädetään, että opiskelijalla on oltava mahdollisuus kehittää myös kansainvälistä osaamistaan. Kauhajoen lukiossa kansainvälisyydellä on pitkät perinteet vilkkaan vaihto-oppilastoiminnan ansiosta. Aktiiviset perheet ja järjestöt ovat auttaneet nuoria pääsemään maailmalle jo vuosien ajan ja lukio on aina vastaanottanut halukkaita vaihto-oppilaita tänne opiskelemaan. Lukuvuodesta 1999 – 2000 lähtien Kauhajoen lukiossa on ollut 79 vaihto-oppilasta. Tämänvuotinen vaihtari on järjestyksessä 80. Viime vuosituhannen vaihtarit eivät ole tässä listauksessa, joten todellinen luku on huomattavasti suurempi.

Opintoretkiä Eurooppaan

Jo vuosikymmeniä lukion opettajat ovat järjestäneet opintoretkiä ulkomaille joko siten, että opiskelijat ovat keränneet matkakassan kasaan tai viime vuosina osallistumalla erilaisiin Erasmus-hankkeisiin. Ikuinen Rooma on ollut latinistien matkakohteena, joskus mukana on ollut italian opiskelijoitakin. Fyysikot ja ranskan kielen opiskelijat kävivät Pariisissa tutustumassa kulttuuriin ja tieteisiin, saksan kielen opiskelijat ovat tutustuneet Berliiniin ja naapurimaissa on käyty tutustumassa Tukholmaan, Uumajaan tai Norjan vuonoihin.

Kahdenkeskistä vaihtoa oli useita vuosia Saksan Hittfeldin ja Hollannin Venrayn kanssa. Viikko kohdemaan perheessä kummassakin maassa opetti paljon maan kulttuurista ja tavoista. Saksalaiset tulivat tänne talvella ja nauttivat talviurheilulajeista kun taas hollantilaiset tulivat yleensä loppukeväästä.

Erasmus+ hankkeita

Viisi vuotta sitten Kauhajoen lukio lähti mukaan Erasmus+hankkeisiin lehtori Simo Tolvasen johdolla. Ensimmäinen hanke oli Portugalin ja Suomen kahdenvälinen hanke uusiutuvista energiamuodoista (aurinko- ja tuulivoima). Sen jälkeen meitä pyydettiin mukaan BLIPP-hankkeeseen, jossa oli mukana useampia maita ja näkökulmana matkailu sekä uusi mobiiliteknologia.


Ensimmäisen hankkeen porukka Kauhajoella.


BLIPP-hankkeen porukka Kauhajoella.

Tämän ja seuraavan lukuvuoden aikana lukio on mukana kahdessa Erasmus+hankkeessa. Water-hankkeessa tutkitaan veden kiertokulkua, käyttöä maataloudessa ja teollisuudessa, veden vastuullista kulutusta kotona ja koulussa, varastointia, kuljetusta, käsittelyä sekä sen kierrätystä. Tässä hankkeessa kumppanikoulumme ovat Espanjasta, Kreikasta, Puolasta ja Turkista.

National Heritage-hankkeessa tutustutaan hankemaiden kansanperinteisiin ja vertaillaan niitä.

Joulumarkkinoiden aikaan Krakovassa

Kauhajoen lukio osallistuu EU:n European Heritage – Eurooppalainein perinne -hankkeeseen, jota koulussamme koordinoi lehtori Simo Tolvanen. Hankkeessa ovat mukana Suomen lisäksi Italia, Kreikka, Slovakia, Portugali ja Puola. Joulukuun alussa pääsimme me, neljä lukion opiskelijaa ja kaksi opettajaa – lehtori Marjo Nuuttila ja tämän kirjoittaja Eila-Irmeli Nurmi – mukaan Puolan Marklowicessa järjestettyyn ensimmäiseen tapaamiseen.  Ystävyyskoulumme nimi on Szkola Podstawowa nr 1 im. Adama Mickiewicza.  Kukin maa isännöi vuorotellen kokoontumista, jossa paneudutaan isäntämaan kulttuuriperintöön ja -perinteeseen. Niinpä saimme Puolan-matkallammekin laajan ja monipuolisen kuvan niin vierailukohteidemme maantiedosta kuin myös henkisestä kulttuurista.

Koulussa pidettiin yhteisiä työpajoja ja tutustuttiin koulutyöhön. Yhteistoimin mm. leivoimme joululeivonnaisia ja koristelimme joulukuusen. Jokainen osallistuja toi myös tuliaisia kotimaastaan. (Meillä oli tuliaisiksi mm. erään kauhajokisen käsityöntaitajan huovuttamia joulutonttuja.)

160 kilometrin päässä Krakovasta sijaitseva, noin viiden tuhannen asukkaan Marklowice  on tärkeää hiilikaivosaluetta.( Sen huomasi myös alati ulkona olevasta hajusta, joka johtuu kivihiilen käyttämisestä lämmitykseen.) Vierailumme kohteina oli kaksi varsin lähellä sijaitsevaa Unescon maailmanperintökohdetta: Tarnowskie Góry, museoksi rakennettu entinen hopea- ja sinkkikaivos ja samassa yhteydessä toimiva matkailijoille tarkoitettu Black Trout Adit, historiallinen maanalainen vesireitti. Toinen upea elämys, myös maailmanperintökohde, oli Krakovan vanhakaupunki, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1300-luvulta.

Vierailimme myös Zubrowiskon eläinpuistossa Jankowice Pszczynan lähellä, jossa on mahdollisuus saada monipuolinen kuva puolalaisesta luonnosta; onpa siellä 30 viesenttiäkin, siis biisonia. Górki Malenissa taas sukelsimme 1800-luvulle, kun tutustuimme hyvin säilyneeseen maatilaan taloineen ja koneineen. Tärkeitä ja mieleenjääviä olivat myös ruokailut, joissa esiteltiin ja maisteltiin perinteisiä puolalaisia ruokia.

Etukäteen meitä jännitti varsinkin se, millä kielellä Puolassa selviää. Mutta eipä ollut mitään ongelmia koulussa, koska kaikki opiskelevat nykyään englantia. Opiskelijat asuivat perheissä ja saivat näin oivallisen tavan perehtyä maan tapoihin syvällisemmin.  Kaupungilla asioidessakin ihmisten ystävällinen suhtautuminen auttoi ymmärtämistä. Päällimmäisinä matkalta jäivätkin mieleen puolalaisten yletön vieraanvaraisuus ja kohteliaisuus.

Cern tammikuussa 2020 – Hiukkasen kiihdytetään kohti syvällisempää tietämystä aineen rakenteesta

CERNissä, Sveitsin ja Ranskan rajalla toimii maailman suurin hiukkastutkimuskeskus. Tiistaina, 21.1. Kauhajoen, Ilmajoen ja Nurmon lukiolaisia lähtee sinne tiedeleirikouluun. Jokaisesta koulusta lähtee 7 oppilasta ja yksi opettaja. Tiedeleirikoulun järjestelyistä vastaavat CERN ja Helsingin yliopisto. Opetus ja vierailut ovat opiskelijoille ilmaisia, mutta matkat ja majoittuminen tuottavat melkoisen laskun matkaan lähteville ja heidän vanhemmilleen. Onneksi se ei näytä heitä säikäyttäneen, vaan matkakassaa on kerrytetty hoitamalla eri tilaisuuksien kahvitarjoiluja ja pitämällä myyjäiset. Todella iso kiitos myös niille tahoille, jotka ovat antaneet nuorille opiskelustipendit matkaa varten.

Ohjelman mukaan on luvassa monta tutkimusasemavierailua: CMS löytyy Ranskasta, 100m maan alta, muut tutkimusasemat maanpinnalta. Paikanpäällä pääsee opiskelemaan lisää hiukkaskiihdyttimistä ja ilmaisimista sekä antimateriasta. Niitä on tutkittu jo etukäteen  tiedeleirikouluun valmistavalla hiukkasfysiikan kurssilla. Mielenkiintoisia asioita selviää varmasti myös Cloud-tutkimusasemalla: mitä saadaan selville ilmastosta tutkimalla kosmista säteilyä? Aivan varmasti yksi mieleenpainuvimmista jutuista on sumukammion rakentaminen ja sen avulla kosmisen säteilyn havainnointi. Konepajavierailu on uusi osio ohjelmassa.

Matkaan on sisällytetty myös vierailu YK:n Euroopan päämajaan sekä Chamonixiin. Geneveen tutustumiseen jäänee hieman aikaa vaikka työpäivät pitkiä ovatkin.

Tiedeleirikoulu on hieno tilaisuus päästä näkemään millaista työtä tutkijat tekevät. Toivottavasti se innostaa opiskelijoita entistä enemmän ottamaan selvää fysiikasta ja kosmologiasta. Ehkä matkalta löytyy vinkkejä myös jatko-opiskeluun tai uravalintaan. Opettajalle se tarjoaa aina yhtä mielenkiintoisen ja innostavan täydennyskoulutusjakson sekä mahdollisuuden tutustuttaa opiskelijoita huippututkimukseen.  Tarkemmin tiedeleirikoulusta voi lukea myöhemmin fysiikka-blogissa.

Tämä kuva on vuoden 2017 vierailulta.

Kansainvälinen kevät 2020

Kauhajoen lukiosta lähdetään helmikuun alussa Serbiaan Water-hankkeen puitteissa. Serbiaan matkaavat lehtorit Tolvanen ja Yli-Kokko kuuden toisen vuoden lukio-opiskeiljan ryhmän kanssa. Siellä maan pohjoisosassa sijatsevassa Becejin kaupungissa viikon teemana on veden kiertokulku. Samaisesta hankkeesta vastaanotamme toukokuussa yhteensä 24 opiskelijaa ja 8 opettajaa Serbiasta, Espanjasta, Puolasta ja Turkista. Kauhajoella viikon teemana on veden kestävä käyttö ja meillä on tarkoitus esitellä vieraillemme kotiseutumme puhtaita vesistöjä esimerkiksi Kauhanevan ja Lauhanvuoren kansallispuistoissa sekä tutkia veden laatua. Kevään aikana on luvassa myös National Heritage-hankeen matkat luiolaisten kanssa Italiaan ja Kreikkaan  sekä Geopark-hankkeen matka Saksaan. Luvassa on erittäin vilkas ja kansainvälinen kevät!

Virpi Nyman, Marjo Nuuttila, Eila-Irmeli Nurmi, Simo Tolvanen


Kuva Portugalista, Évorasta
Marjo Nuuttila Virpi Nyman, Jaime Araujo ja Simo Tolvanen


Kuva SIntrasta, jossa taustalla upeaan linnaan, Penan palatsiin. Simo Tolvanen, Virpi Nyman ja Marjo Nuuttila


Kuva Krakovassa.
Eila-Irmeli Nurmi ja Marjo Nuuttila