Lapsiystävällinen kaupunki on kaikille ystävällinen kaupunki

Lapsen oikeuksien sopimus täytti viime viikolla 30-vuotta. Viikon päätteeksi Kauhajoen kaupunki sai hyviä uutisia, sillä Suomen UNICEF on valinnut Kauhajoen kaupungin mukaan Lapsiystävällinen kunta –malliin. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja UNICEFin kansainväliseen Child Friendly Cities -malliin. Mallin avulla UNICEF tukee kuntia huomioimaan lapsen oikeuksien toteutumisen päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa kaikilla toimialoilla. Malliin lähteneet kunnat voivat saada UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen kahden vuoden kehittämistyön jälkeen.

Kauhajoella on viimeiset kymmenen vuotta määrätietoisesti kehitetty lasten, nuorten ja lapsiperheiden olosuhteita ja palveluja. Näistä esimerkkinä mm. uudet päiväkodit, koulut ja liikuntasalit sekä lähiliikuntapaikat, jotka tarjoavat lapsille terveet ja nykyaikaiset olosuhteet kasvulle ja oppimiselle sekä monipuoliselle harrastustoiminnalle. Lapsille ja nuorille on maksuttomia palveluja, jotka tarjoaa yhdenvertaisen mahdollisuuden osallistua kasvua ja  kehitystä tukevaan toimintaan perheen taloudellisesta tilanteesta, vakaumuksesta, kulttuurista tms. riippumatta. Näitä palveluja on mm. varhaiskasvatuskerhot, Perhetupa Soffa, kouluissa järjestettävät kerhot ja ilmainen alle 16-vuotiaiden uintimahdollisuus.

Mitä UNICEF edellyttää lapsiystävälliseltä kunnalta?

Suomen UNICEF määrittelee, että lapsiystävällisessä kunnassa lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kunta edistää lapsen oikeuksia kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa.Lapset ovat tasa-arvoisia kunnan asukkaita ja heidät otetaan mukaan lasta ja nuorta koskevien palvelujen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Jokaisella lapsella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus ohjaa lapsi- ja nuorisopolitiikkaa. Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista tulee näkyä mm. kunnan talousarviossa.

Kunnan täytyy myös edistää lasten ja aikuiset tietoisuutta lapsen oikeuksista. Lapset ja nuoret rohkaistaan toimimaan kansalaisyhteiskunnassa ja saavat kokea itsensä lähiyhteisön arvokkaiksi jäseniksi.

Lapsiystävällistä kuntaa luomaan
Kehittämistyö alkaa koordinaatioryhmän tekemällä tilannekartoituksella. Koordinaatioryhmä koostuu koko kaupungin eri toimialojen viranhaltijoista. Tilannekartoituksessa arvioidaan, miten hyvin lapsiystävällisyys nykyään toteutuu. Arvioinnissa ovat apuna UNICEFin kehittämät, lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvat materiaalit. Kartoituksen jälkeen kaupunki valitsee, mitä toiminnan osa-alueita se alkaa kehittämään ja millä tavoin.

Kun kaupunginhallitus teki päätöksen hakeutua Lapsiystävällinen kunta –malliin osallistumisen ensisijaiseksi tavoitteeksi kirjattiin lapsivaikutusten ennakkoarvioinnin(LAVA:n) käyttöönotto osaksi päätöksentekoa. LAVA:ssa on kyse siitä, että päätöksiä valmisteltaessa tarkastellaan ja arvioidaan etukäteen esityksen vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja kehitykseen. Ennakkoarviointi mahdollistaa eri vaihtoehtojen vertailun ja parhaan ratkaisun löytämisen.

Ohjelman aikana tullaan myös vahvistamaan lasten ja nuorten osallisuutta osana heitä koskevissa asioissa; eli vahvistetaan mm. kaupungissa toimivien nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien mahdollisuuksia vaikuttaa eri toimialojen päätöksiin jo valmisteluvaiheessa. Tänä syksynä Kauhajoen kaupungissa käynnistynyt lapsiperheiden palvelujen asiakasfoorumi parantaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia lapsiperheiden palvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen.

Monesti eri kehittämistehtävien ja -hankkeiden kohdalla tulee mieleen se, miten palvelut saadaan mahdollisimman hyvälle tolalle niin, että olemassa oleva käyttäjäjoukkomme hyötyy niistä ja että palvelut ovat tarpeisiimme sopivat. Osallistavan budjetoinnin kautta pyritään vaikuttamaan siihen, että käytettävissä olevat määrärahat voidaan saada käyttöön kaupunkimme käyttäjien ehdotuksia kuullen. Aina jokaista toivetta ei pystytä toteuttamaan, mutta hyviin kompromisseihin kuulemisen ja osallistamisen kautta varmasti päästään.

Kauhajoen kaupunginvaltuuston tekemä päätös perintövarojen kohdentamisesta lasten ja nuorten aktivointiin ja syrjäytymisen ehkäisemiseen on tärkeä lisäapu tässä kohdassa pohtia myös olosuhteidemme kehittämistä osallistavan budjetoinnin keinoin kohti lapsiystävällisen kaupungin tavoitteita. Tässä kohdassa on syytä tuntea äärimmäisen suurta kiitollisuutta niitä kohtaan, jotka omilla, eri muodoin annetuilla lahjoituksilla mahdollistavat eri tärkeiden teemojen toteuttamista.

Kirsi Koski-Säntti, varhaiskasvatusjohtaja
Lari Marjamäki, kasvatus- ja opetusjohtaja

Kuva: Tuomas Koivuniemi, Kauhajoki-lehti