Kiitos vuosista ja vuosikymmenistä kirjastotoimenjohtajana – yhteisestä matkasta

Vuosi 1999 oli erityinen pakkasvuosi. Pohjoisimmassa Tunturi-Lapissa lukemat hädin tuskin riittivät mittareissa, kun pakkanen niitä helisytteli yli 50 pakkasasteen lukemissa. Sinisessä, lumiusvaisessa hämärässä savut nousivat suoraan ylös korkeuksiin ja autot pysyivät enimmäkseen parkissa.  Siitä on kohta 20 vuotta.

20 vuotta alkaa olla myös siitä, kun matkasin pohjoisesta työhaastatteluun Kauhajoelle 17.12.1998. Joulukuinen sää oli kuraloskainen. Sain kyydin Seinäjoelta Kauhajoelle ja varmaan niin tohkeissani ja jännittynyt kenties olin, etten huomannut pitkän takkini liepeen jääneen auton oven väliin. Perillä Kauhajoella totesin, että onkohan tämä enteellistä, kun takinliepeeseen on jo tarttunut E- Pohjanmaan multaa.  Olin haastateltavana yhtenä kymmenestä ja enteellistä tai ei, onnellinen lopputulos, tulin valituksi. Aloitin virassani Aprillipäivänä, 1.4.1999.

Tampereen likka lähti opiskelemaan luonnontieteitä Turun yliopistoon ja valmistuttuaan ja myös edeltäneinä kesinä työ löytyi kalantutkimuksesta Riista- ja kalantutkimuslaitoksen palveluksessa.  Kun elämä asettui saamelaisiin uomiinsa Utsjoella, tuli ajankohtaiseksi auskultoida biologian ja maantiedon opettajaksi. Ääni ei vain käynyt työkaluksi. Olin jo tehnyt sijaisuuksia kirjastossa ja vielä tuli mahdollisuus kouluttautua kirjastoalalle, kun korkeakoulututkinnon suorittaneille tarjottiin mahdollisuutta suorittaa kirjastotieteen ja informatiikan cl Tampereella ja pätevöityä kirjastonhoitajaksi ja ylemmällä korkeakoulututkinnolla saada riittävä pätevyys myös kirjastotoimenjohtajaksi. Ehdin toimia Utsjoen kirjastotoimenjohtajana 13 vuotta ennen Kauhajoen työuraa, hankkia Utsjoelle yhteispohjoismaisen kirjastoauton, yhteisen Norjan pohjoisten kuntien kanssa, ja luotsata Utsjoen kunnankirjaston tietoyhteiskunnan jäseneksi Opetusministeriön hankkeella. Työtehtäviin kuuluivat myös kulttuuritoimi ja Kunnan Kino. Meitä oli kaksi työntekijää, kirjastotoimenjohtaja ja kirjastovirkailija, äidinkieleltään suomenkielinen ja saamenkielinen, n. 1500 asukkaan saamelaisenemmistöisessä kunnassa.  Sain kyllä pientä kielilisää saamen kielen taidosta.

Kauhajoen työuran alkuun liittyy myös kirjastoauton hankinta. Rahoituspäätös oli jo saatu keväällä ja lokakuussa 1999 vihittiin Kauhajoen kolmas kirjastoauto käyttöön kyljillään komea Mauri Kunnaksen kuvitus. Ensi vuonna täyttää kirjastoautokin jo 20 v. ja – kirjastotalo 30 v. Toivottavasti voitte viettää vuosijuhlia!

Työurani on sittemmin ollutkin kirjastohallinnon lisäksi paikallisen ja seudullisen yhteistyön ja kehittämistyön aikaa, toimenkuvan mukaista työtä, jolla kaikella on luotu puitteita ja mahdollisuuksia kirjastotyön arjen tärkeimmälle osa-alueelle, asiakaspalvelulle ja sen parantamiselle. Se ei olisi ollut mahdollista ilman arjen toteuttajaporukkaa, ammattitaitoista, kokenutta ja osaavaa sekä työssään hyvin motivoitunutta henkilökuntaa.

Olemme ainakin muutaman kerran näyttäneet valtakunnassamme Kauhajoen paikan kartalla. Olemme olleet valtakunnallisissa lukuhankkeissa näyttävästi (Luku-Suomi, Lukuinto), olemme ensimmäinen RFId- kirjasto Suomessa, olemme seudullisesti rakentaneet oppimispesiä ja nostaneet parhaamme mukaan koulukirjastostatusta. Koulun ja kirjaston yhteistyö on ollut jo hyvin kauan yksi luku- ja kirjoitustaidon,  lukuharrastuksen ja sen parantamisen tärkeimmistä tukipilareista. Käytännön yhteistyötä hoitaa ja toimii yhteyshenkilönä yksi kirjastonhoitajistamme, vakituisen henkilökunnan kuopus, tarmokas ja energinen ammattilainen. Tapahtumahankkeet ovat henkilökunnan osaamisaluetta, ja yhteyshenkilölle on langennut useimmiten myös vetovastuuta yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa. TietoHoiva – kirjaston kotipalveluhanke on ollut merkittävä, hallintokuntarajoja ylittävä yhteistyömuoto ja palvelukokonaisuus. Se on vakiintunut yhdeksi tärkeäksi asiakaspalvelumuodoksi ja kohderyhmä on kasvava. Toivon, että tärkeä kotiin annettava ja tasa-arvoistava palvelu säilyy ja kehittyy vain paremmaksi ja kattavammaksi koko Kauhajoen alueella.


RFId-aloitus nauhanleikkuu 9.6.2004

Sivistyksen ja hyvinvointipalvelujen organisaatiomuutos on hämmentänyt ja alkuun luonut epävarmuutta myös kirjasto- ja tietopalvelujen tulevaisuuden suhteen, mutta haluan uskoa hyvään ja yhteiseen tahtotilaan ja hyvään huomiseen palveluiden kehittämisessä tässä kaupungissa taloudellisesta ahdingosta huolimatta. Kirjaston henkilökunta toivoi saavansa pitää kirjastotoimenjohtajan lähiesimiehenä, mutta motivoitunut,  kuunteleva ja yhteistyökykyinen ja –haluinen hyvinvointijohtaja voi saada paljon hyvää aikaan, myös  motivoituneen, yhteen hiileen puhaltavan henkilökunnan, jota se on ollutkin jo. Kuuluminen Eepos-kirjastojen 22 kunnan /kaupungin joukkoon on vahva tuki toiminnalle ja kokoelmatyölle.

On tärkeää muistaa myös, että esimiehen ja henkilöstön suhde pitää aina olla vastavuoroinen. Henkilöstö pitää esimiehen tietoisena arjen asioista ja siinä mukana ja esimies huolehtii henkilöstön arjen puitteista ja jaksamisesta ja koko kirjastopalveluiden kokonaisuuden toiminnasta, hyvinvointijohtaja vielä laajemmin puittein. Omatoimikirjastohankkeen loppuun vieminen, laajennetun aukiolon kirjaston toteutuminen ja muutostyö käytännössä jää minun työni jatkajalle, mutta toivon kaikille motivoitunutta jaksamista ja innostusta muutosten pyörteissä.

Kiitän tästä yhteisestä matkasta, minkä olen kirjastotoimenjohtajana ja yhteistyökumppanina kanssanne kulkenut, hyvine ilon ja onnen hetkineen ja myös opettavaisine haasteineen. Lukevasta biologista kasvoi – jos ei niin erinomainen arjen ammattilainen, niin ainakin kohtuullisen hyvä kehittäjä ja lukeva kirjastotoimenjohtaja.

Jään tällä viikolla joululomalle ja tulen Loppiaisen jälkeen lopuksi tammikuuta 2019 hoitamaan loppuvirkatehtäviä työpaikallani. Luopumisen haikeus on varmasti vastassa. Uusi täysi loma valmentaa jo ajatuksia uuteen vaiheeseen. Maaliskuun viimeisellä viikolla toivon teitä työkavereita, kollegoita ja yhteistyötoimijoita ja asiakkaitakin vielä näkeväni jossakin yhteydessä!  Aprillipäivänä 1.4.2019 siirryn vapaaneuvoksettareksi, ilmeisesti kuitenkin aika aktiiviseksi ja kiireiseksi eläkeläiseksi! Näin alun perin luonnontieteilijällä onkin sitten n. 33 v. kirjastouraa takana. Kirjastomme 50-lukulaisista nyt kolmas on jäämässä vahvuudesta.

Hyvää tuulta kaikille tuleviin vuosiin ja vuosikymmeniin! Paljon ilon ja onnen pipanoita ja paljon huumoria välillä eteen tulevien kuoppienkin ylitykseen! Voikaa hyvin! Pitäkää hyvää huolta kirjastostanne ja muista hyvinvointipalveluista, palveluiden tasosta, resursseista ja henkilöstön jaksamisesta!

Pirjo Pieski
Kirjastotoimenjohtaja FM