Viimeistä viedään

Salissa on hiljaista, kuuluu vain naputusta ja varavirtalaitteen surinaa. Valvojien katseet kiertävät salia ja monitoreja. Kokelaat kuuntelevat kuulokkeet päässään, lukevat ruudulta tehtävänantoja, katselevat videoklippejä tai kirjoittavat vastauksiaan kannettavilla tietokoneillaan. Ylioppilaskirjoitukset ovat täydessä vauhdissa jälleen. Tänä syksynä eletään historiallisia hetkiä, sillä ylioppilaskokeista vain matematiikan koe on viimeistä kertaa paperimuodossa. Ensi keväänä kaikki aineet kirjoitetaan digitaalisina.

Nykyisen ylioppilastutkinnon synty ajoittuu vuoteen 1852. Tuosta 166 vuoden takaisesta tutkinnosta on pitkä matka nykyiseen.  Aluksi kokeet pidettiin yliopistolla, mutta vuodesta 1874 lähtien kokeet siirtyivät lukioihin. Viidestä pakollisesta kokeesta siirryttiin neljään vuoden 1947 asetuksella ja hajauttamiseen vuonna 1994. Se on saanutkin suuren suosion, sillä suurin osa lukiolaisista tekee tutkintonsa kahteen osaan hajautettuna ja jotkut käyttävät kaikki kolme mahdollista kirjoituskertaa.  Reaalikoe jaettiin ainereaaleiksi vuonna 2005. Omat kokeensa saivat psykologia, uskonto, historia, yhteiskuntaoppi, filosofia, maantiede, biologia, terveystieto, kemia ja fysiikka. Sitä ennen reaalikokeessa oli kaikkien näiden aineiden kysymyksiä.

Vuoteen 2007 saakka äidinkielessä kirjoitettiin kaksi esseetä, mutta sitten koe muutettiin tekstitaidon ja esseekokeen muotoon. Tänä syksynä äidinkielen kokelaat suorittavat digitaaliset luku- ja kirjoitustaidon kokeet. Lisää ylioppilaskokeen historiasta löytyy Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta www.ylioppilastutkinto.fi .

Kaikki muuttui viitisen vuotta sitten. Vuonna 2013 puhalsivat uudet tuulet ja tiedotettiin, että syksystä 2016 lähtien ylioppilastutkinto muuttuisi portaittain digitaaliseen muotoon. Ensin vuorossa olisivat sellaiset aineet, joissa kirjoittajia olisi vähemmän: saksa, maantiede ja filosofia. Tästä edettäisiin siten, että joka kerralla digitaalisten kokeiden määrä laajenisi. Keväällä 2018 vuorossa oli englannin kieli, ensimmäinen koko salin täyttävä koe. Nyt syksyllä äidinkieli, kemia ja fysiikka muuttuvat digitaalisiksi ja keväällä 2019 kaikkein viimeisimpänä matematiikan koe.

Kaikissa Suomen lukioissa alkoi valmistautuminen sähköisiin kirjoituksiin vuonna 2013. Kauhajoen lukio haki ja sai Opetushallitukselta hankerahoitusta ja e-Tiedon lähteillä-hankkeen avulla ryhdyttiin kouluttautumaan ja varustamaan lukiota tulevaa varten. Opettajakunta opetteli yhdistämään piuhoja, käynnistämään kannettavan tietokoneen USB-muistilta ja laatimaan kurssikokeita Abitti-järjestelmässä. Samaan aikaan ilmassa oleva opetussuunnitelmauudistus lupaili tietotekniikkaa enenevässä määrin oppitunneille. Niistä ajoista on edetty pitkä matka uuden opetussuunnitelman kursseihin, sähköisiin kokeisiin ja ylioppilaskokeisiin. Digitaalisuus on arkipäivää lukiossa.

Ylioppilaskirjoitusten aloitus aamuisin on juhlava tuokio, olivatpa kokeet paperilla tai sähköisessä muodossa. Kokelaat ohjataan heille arvotuille paikoille ja kaikkien eväät ja vaatetus tarkastetaan. Tekstejä ei saa olla edes jogurttipurkissa, saati sitten kokelaan paidassa. Aamulla lukion aulassa käykin kuhina, kun teippiä pyöritetään eväspakettien ympärille ja tarkastetaan vaatteiden tekstejä. Salissa kokelaat järjestävät eväänsä ja muut tavaransa pöydilleen ja odottavat kokeiden alkua. Siinä missä ennen jaettiin tehtäväpaperit kokelaiden pöydille, nykyään kiinnitetään YTL-tikku kannettavaan tietokoneeseen, kirjaudutaan sisälle koejärjestelmään ja odotetaan valvojan napin painallusta, mikä aloittaa kokeen.

Digitaalisten ylioppilaskirjoitusten myötä on tullut muutoksia koepäiviin ja itse kokeisiinkin. Kuuntelupäiviä ei enää erikseen pidetä, vaan ylioppilaskuuntelut tehdään kirjallisen kokeen yhteydessä. Koepäivät ovat ”kautta aikain” olleet maanantai, keskiviikko ja perjantai, mutta nykyään kokeita voi olla maanantaina ja tiistaina ja välipäivän jälkeen torstaina ja perjantaina. Kokeisiin on tullut erilaisia aineistoja, joiden avulla kokelas vastaa koekysymyksiin. Kokeita tai vastauksia sisältäviä kirjekuoria ei enää lähetetä postitse, vaan kaikki tulee ja menee koepalvelun kautta.

Millainen on sitten digitaalinen matematiikan koe? Keväällä saadaan tietää varmuudella millainen se on, mutta kokelaat ja opettajat ovat toki valmistautuneet sitä varten jo useamman vuoden ajan. Ihan kahta kättä heiluttaen siihen ei kukaan lähde.

Virpi Nyman
rehtori
Kauhajoen lukio