Lomalla moni reissaa. Kierretään uusia ympäristöjä, ihmetellään arkkitehtuuria ja ihaillaan maisemia. Kohteista on usein mukava saada tietoakin lomatunnelmaan sopivina annoksina. Mitäs jos tekisit pienen arkkitehtuuri- ja maisemakierroksen Kauhajoella. Tässäpä ehdotus kierroksen kululle niin, että kohteiden järjestyksellä on kronologinen tarina.
Lähde matkaan Katikan kanjoneilta. Täällä voit luonnon kauneudesta ja koskimaisen puron solinasta nauttien kuvitella alueen ennen peltojen raivausta ja pysyvää asutusta, ja itsesi eränkävijäksi narraamassa purotaimenta ja pikkunisäkkäitä. Voit ihmetellä myös jääkauden ja luonnon hitaiden voimien jälkiä – ja tiedostaa nauttivasti täysin rinnoin luonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista.
Siirry patikoiden (extreme!), pyöräillen tai autolla kohti etelää Hyypän laakson vieritse mahtavia maisemia ja pitkiä näkymiä ihaillen. Parhaita näkymäpaikkoja tavoitat tekemällä siksakkia laakson halki kulkevilla teillä. Voit kuvitella kivikauden ihmisiä majoineen selänteestä kohti laakson keskustaa kurkottaville tasanteille, metsän keskelle tietenkin. Ja eläytyä uudisraivaajiin, jotka raivasivat ensimmäiset piskuiset peltonsa jokivarteen aikaa ennen maanteitä ja koneita.
Pysähdy toviksi Hämes-Havusen talonpoikaistalolle. Kurkista ennen niin tavallisen, nykyisin ainutlaatuisen kaksoisumpipihan sekä mies- että karjapihalle. Ihmettele, kuinka taidevaikutteet ovat matkanneet vuosituhansien kuluessa antiikin kreikasta Pietarin tsaarinajan loiston ja Helsingin paraatikeskustan kautta tähänkin talonpoikaistupaan empirelle tunnusomaisina pilari-palkki-, pilasteri- ja päätykolmioaiheina. Tiedosta, että tarkastelet rakennuskantaa, joka on peräisin Suomen sodan jälkeisen hävityksen ajalta 1800-luvun alusta, jolloin Kauhajoki ponnisti maan tasalle poltettujen talojen keskeltä uuteen kukoistukseen.
Jatka matkaasi vanhaa Hyypäntietä keskustaan. Aikamatkalla olet vaiheessa, jossa lakeuksia ei vielä ollut, vain kapeat peltovyöhykkeet jokivarressa kantataloineen, torppareiden mökkejä jossain sivummalla. Pysähdy Aninkoululla pohtimaan maailmankuulua koulujärjestelmäämme. Tästä se lähti Kauhajoella; ensimmäinen pysyvä kansakoulu. Edustaa muuten 1800-luvun lopun uusrenessanssia Topeekan puolella. Sittemmin kouluja rakennettiin Kauhajoellekin kymmenittäin eli ainakin yksi jokaiseen kylään.
Keskustassa saat tehdä silmukoitakin aikamatkallasi, seuraavaksi siis Sanssinkartanoon. Jos olet tarkkana, voit huomata rakennuksen runko-osan tyylipiirteiden olevan Hämes-Havusen kanssa samalta empire-ajalta 1800-luvun alusta (vaikka onkin rakennettu 1863), tosin herraskaisesti keltaiseksi maalattuna. Runkoon myöhemmin lisätyt pääty- ja kuistiosat ovatkin sitten erilaisia. Suippokaari-ikkunoita! Ne ovat uusgotiikan piirteitä ilmiselvästi, 1800-luvun lopusta. Täällä ovat asuneet niin kauniit ja rohkeat kuin vanhat ja raihnaisetkin, sillä von Schanzien suvun jälkeen rakennus toimi vanhainkotina n. 80 vuotta.
Jos haluat pitää pienen tauon, kahvila Valkoinen puu on oiva kohde. Sehän tarjoaa palveluitaan Ollonqvistin kauppakartanossa, joka sekin asettuu tyylillisesti 1800-luvun lopun kertaustyylien aikaan. Koristeellisuutta ja puuyksityiskohtia, kuitenkin vielä symmetriaa ja klassistisia piirteitä. Samalla voi ihailla ITE-taiteilija Alpo Koivumäen eksoottisia eläinveistoksia. Taide on kulkenut aikamatkalla mukana ihmisen kehityksen alkuajoista saakka.
Seuraavaksi siirrytään nuorisotalo Räimiskän nurkille. Nykyisen jugend-asunsa tuo entinen kunnantalo sai 1900-luvun alussa. Silloin klassismista oltiin saatu tarpeekseen ja ihannoitiin epäsymmetriaa ja monimuotoisuutta. Poikkipäätyjä piisaa, ja ikkuna-aukoissa on monenkokoista ruutua. Kattokin on korkea ja päädyissä on kirottua suorakulmaisuutta rikkovat taitteet. Jos on mukana lapsia, tässä on oiva kohde. Rämäparkissa viihtyvät skuuttarit, uimahalli Virkussa uimarit, Virkun puistossa frisbeegolfarit ja leikkipaikalla taaperot.
Urheilusuoritusten jälkeen tulee taas nälkä, joten Ojalan pakariin mars. Matkalla tarkastellaan kotiseutuopiston 1920-1930-luvulla vallinneen pohjoismaisen klassismin juhlavaa arkkitehtuuria. Ojalan pakarissa hyvällä kelillä voi antimia nauttia pakarin terassilla ihaillen saman aikakauden tuotosta. Tässä voi nähdä viitteitä 1700-luvun lopun barokkiklassismistakin: leveät valkoiset liseenit julkisivujen reunoissa, korkea hollantilaistyyppinen aumakatto ja jyhkeä sisäänkäynti. Symmetriaan on näemmä palattu jugendin irrottelun jälkeen. Modernismin tuloa enteilee pelkistetty linja koristeluissa. Aikamatkalla taidetaan olla Kauhajoella aika edistyksellisessä vaiheessa. Kerroksia on rakennettu tuon ajan rakennuksiin pari kolme, Topeeka päällystetty Kansasin Topekasta tuodulla piellä ja oppilaitoksia perustettu useita.
Edistyksellistä on sekin, että Kauhajoelle rakennettiin 1920-luvun lopulla vauhtiin päässeen funktionaalisen tyylin ihanteiden mukaisesti valkoinen, virtaviivainen sairaalarakennus 1930-luvulla, siis nykyinen hammashoitolana tunnettu rakennus. Sitä kannattaa käydä katsomassa nyt kun vielä voi, sillä rakennus on purkulistalla. Samalla voi jatkaa matkaa aikamatkalla sodanjälkeiseen aikaan 1940-50-luvulla. Sodan kauhut kaipasivat arkkitehtuuriinkin lempeämmän vaiheen, ja sen tuotoksia ovat entinen lääkärin virka-asunto, eli Rewellin talo kaupungintalon edustalla. Pehmeyttä tuovat julkisivun valkoinen rappaus, luonnonkivilaatat ja sirot puupylväät sekä korkeat harja- ja aumakatot. Kokonaisuutena rakennus ei hahmotu tiukkana kuutiona vaan vähän lempeämpänä muotona. Kivenheiton päässä sijaitseva vanha kunnantalo kantaa samoja piirteitä. Samaa Rewellin lempeää kädenjälkeä voi ihailla myös lukion rakennuksessa koulukeskuksen kyljessä.
1950-luvun haavojen hoitamisen kauden jälkeen palattiin täysillä futuristiseen meininkiin ja kasvun aikaan. Amiksen, koulukeskuksen vanhojen osien ja vanhan valtion virastotalon muodot ovat 1960-luvun tiukkaa modernismin muotokieltä – tosin koulukeskuksessa sitä tärveltyi ilmastointilaitteiden tarvitseman katon korotuksen myötä. Nauhaikkunaa, tasakattoa, virtaviivaisia kuutiomaisia muotoja. Oma suuntauksensa oli betonibrutalismi, jossa betonipinnalla luotiin rouheaa tunnelmaa. Voit tutustua sen ilmiasuun kätevästi Oikeustalon ja Krouvin avulla.
1980-luvulla pehmeämpi henki ja monimuotoisuus kelpasivat taas. Toisaalta monimuotoiset lasi- ja klinkerilaattaviritelmät, toisaalta punatiilirakentaminen olivat kovassa huudossa. Postmoderniksikin kutsuttu aikakausi salli myös viittaukset vanhoihin suuntauksiin esimerkiksi kaariaiheina. Tätä aikaa näet edelleen samoilla nurkilla eli kaupungintalo punatiilijulkisivun edustajana, Nordean ja Säästöpankin talot lasi-laatta-julkisivuilla varustettuina. Nyt voitkin kulkea koko Topeekan päästä päähän ja tunnistaa eri aikakausilla rakennetut rakennukset julkisivun perusteella.
Topeekan ja Puistotien risteämiskohdan tuntumassa pääset viimeisimpään 2000-luvun kaupalliseen maisemaan suurine marketteineen. Pitkän kierroksen päätteeksi voit käydä ruokaostoksilla ja suunnata saunomaan ja uimaan Nummijärvelle. Matkalla voi bongata vielä Kauhajoen Gaudin eli Erkki Kalliomäen kammikylän luomukset ja valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellun Nummijärven kyläkirkon. Loman teemapäiviä voi viettää lisäksi vaikkapa taiteen merkeissä (Alpon savannin Kaikki kotona –näyttely ja kesäteatterit) tai moottorin pärinässä (Puskankylän traktorivetokisat). Mutta stressata ei saa. ”Lisää Kauhajoen kesätapahtumista” www.kauhajoki.fi Kauhajoella tapahtuu
Marketta Nummijärvi
kaavoittaja
”Lisätietoa Hyypästä, Kauhajoen luonnosta ja rakennustyyleistä Kauhajoella: https://peda.net/kauhajoki/oppimateriaalit/hyyp%C3%A4njokilaakso”
okså på svenska