Uimahallista virkistysuimalaksi aikaa jo 15-vuotta – edelleen toimiva virkistyskeidas ja liikuntakeskus

Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjassa (valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:4) kerrotaan, että Suomen liikuntapaikkaverkosto on asukasmäärään suhteutettuna ainutlaatuisen kattava. Lipas-tietojärjestelmän mukaan liikuntapaikkoja on noin 33 000 ja niiden jälleenhankinta-arvo on arvioiden mukaan noin 14,5 miljardia euroa. Rakennetun liikuntaympäristön lisäksi luonto jokamiehen oikeuksineen luo monipuoliset mahdollisuudet myös omaehtoiselle liikunnalle ja ulkoilulle.

Valtio tukee avustuksilla ja tiedolla liikuntapaikkarakentamista, ollen keskeinen osa valtion liikuntapolitiikkaa jo vuosikymmenten ajan. Viime vuosina valtio on tukenut liikuntapaikkarakentamista vuosittain noin 25 milj. eurolla. Läpi historian kunnat ovat pääosin vastanneet liikuntapaikkojen rakentamisesta ja ylläpidosta.

Eri vuosikymmenten liikuntapaikkarakentamisesta on tunnistettavissa tiettyjä päätrendejä seuraavasti: – Urheilukentät 1930-luvulta alkaen, – Uimahallit   1960-luvulta alkaen, – Sisäliikuntatilat, kuten liikuntahallit 1980-luvulla, – Jäähallirakentaminen 1980-luvulta lähtien, – Lähiliikuntapaikat ja laajempi olosuhdepolitiikka 2000-luvulla.

Valtaosa valtion jakamista määrärahoista liikuntapaikkarakentamiseen on viimeisinä vuosina kohdennettu uima-, jää- ja liikuntahallirakentamiseen. Näin voi kiittäen todeta tapahtuneen myös Kauhajoella, vaikka jäähallia meillä ei olekaan. Viimeiset merkittävät avustusosuudet isoina liikuntapaikkahankkeina (okm) on saatu Koulukeskuksen liikuntahalliin (vuoden 2012 valtakunnallinen liikuntapaikka) ja Aron koulun liikuntasaliin (2016).

Myös Kauhajoen uimahalli-urheilutalon, uimalan peruskorjauksessa ja laajennuksessa vuosituhannen vaihteessa oli merkittävässä asemassa valtion tuki avustuksen myöntäjänä, mutta myös informaation tuottajana sekä isona     apuna suunnittelussa.

Uimahallista virkistysuimala-urheilutalo Virkuksi

Uimahalleista suurin osa on rakennettu 1970-luvulla, kuten myös meillä Kauhajoella (käyttöönotto syyskuu 1970). Muistan itsekin kuinka upealta    tuntui, kun saimme uutuuttaan hohtavan uimahallin käyttöömme paikkakunnalla, jossa ei luonnon uimarantoja isommin ole. Sittemmin uimahallia peruskorjattiin ja koko rakennuskantaa laajennettiin vuosina 1987 – 1989, alettiin puhua uimahalli-urheilutalosta, jossa oli myös tilat voimailulle; kuntosali, paini- ja judosali sekä keilahalli. Pari vuotta myöhemmin rakennettiin tennishalli sekä kaksi hallia suuren suosion saaneelle squashille. Sijainti vapaa-aikakeskuksessa, lähellä nuorisotaloa sekä urheilukeskusta, lähellä Kauhajoen keskustaa kaiken kaikkiaan, oli ihanteellinen. Myös koulut pitivät ratkaisua hyvänä, vaikka isommat koulut sijaitsivatkin joen ja Topeekan toisella puolella.

Voidaan sanoa, että 1990-luvun lopulla merkittävimmät korjauspaineet kohdistuivat nimenomaan uimahallin vanhentuneeseen tekniikkaan ja rakenteiden heikentymiseen sekä siihen, että tilojen toiminnallisuus oli rajoitettua. Myös asiakasmäärä oli laskussa, vuosittain enää noin 35 000 vuodessa ja allekin. Alettiin arvostamaan uimahallin merkitystä terveyttä edistävänä toimintakeskuksena. Huomattiin yhä enemmän puutteita ja epäkohtia palveluissa.

Monet kuntoarviot ja kuntotutkimukset läpi käyden, tehtiin mittavia asiakas- ja henkilöstökyselyjä, käytiin läpi uimahallitoimintaa säätelevät säännökset ja ohjeet, tehtiin laskelmia korjausrakentamisesta aina 10 vuoden päähän, joten lopputulema oli selkeästi peruskorjauksen ja laajennuksen puolella. Ihan samoin kuin vastaavasti lähikunnissa oli tehty, enää vuotuinen korjausrakentaminen ei riittänyt.

Laajennuksen sisältöä ja kokoa tutkittiin monin eri vaihtoehdoin. Valtuuston hyväksymä luonnos oli nro 20 ja jotain (12.2.2001). Karsintaa tapahtui mm. liukumäestä ja lämpimän terapia-altaan pienentämisestä. Voidaan sanoa, että pitkässä lähes viiden vuoden prosessissa kaikista suunnitelmista oli hyväksytty taloudellisin vaihtoehto, saimme peruskorjauksen lisäksi huomioiduksi välttämättömimmät toiminnalliset tavoitteet – painottaen lasten ja nuorten sekä terveyttä edistävän liikunnan olosuhteita sekä lisäarvoa. Myös esteettömyys oli jo silloin tärkeä näkökulma ja palveluiden tasa-arvoinen saatavuus.

Hankkeen kustannukset olivat euroiksi muutettuna noin 3,2 milj.euroa ja valtionavustus merkittävä 0,5 milj.euroa.

Virkistysuimala avattiin yleisölle 19.5.2003. Vihkiäisjuhla pidettiin loppuvuodesta 3.12.2003. Juhlavan ohjelman juhlapuhujana oli silloinen okm:n liikuntayksikön johtaja, Raija Mattila. Hän onnitteli Kauhajoen kaupunkia viisaasta ja kaukonäköisestä päätöksestä peruskorjata ja laajentaa jo 1970 rakennettu uimahalli virkistysuimalaksi. Onhan uimataito Suomen kaltaisessa maassa tärkeä kansalaistaito ja uinti hyvin monen kansalaisen elinikäinen ja mieluisa harrastus, puhumattakaan sen merkityksestä kansanterveydelle ja sitä kautta hyvinvoinnille.

Virkistysuimala-urheilutalolla oli nimikilpailu. Esityksiä tuli yllättävän paljon ja myös useita henkilöitä esitti Virkkua. Nimi julkistettiin vihkiäisjuhlassa ja ihan hyvä nimi on ollutkin.

Virkun monipuoliset palvelut tukevat tänäkin päivänä toisiaan ja yhteistyötä moneen suuntaan. Pyrimme pitämään laadukkaat ja kehittyvät palvelut osaavalla henkilökunnalla, huomioimalla riskit ja turvallisuuden asiakkaan parhaaksi säädettyjen lakien, asetusten sekä ohjeistuksien mukaisesti.

Olemme uudistaneet uimaopetusta, erityisesti kouluopetuksessa. Tämän vuoden alussa otettiin käyttöön Kauhajoki 150-vuotta juhlavuoden kunniaksi    maksuton uimalan käyttö alle 16-vuotiaille, mikä onkin otettu ilolla vastaan. Maksuton palvelu on kuntarajat ylittävä, tervetuloa uimaan myös lähikunnista ja näinhän on tapahtunutkin. Lasten kävijämäärät ja sitä kautta myös vanhemmat ovat olleet huimassa nousussa tammi-huhtikuun aikana.

Virkku on avoinna kesällä lyhennetyillä aukioloajoilla. Viikkoja elävöittää avoimet pienten lasten uimakoulut, joita pidetään lähes koulujen alkuun elokuulla. Myös ohjattua toimintaa löytyy jonkin verran kesällä. Tervetuloa lomalaiset mukaan palveluihimme, lähiseudultakin!

Virkun uimalan kävijämäärä on vaihdellut noin 60 000 – 70 000/vuosi. Aukioloajat ovat alun seitsemän päivää viikossa laajennetuilla ajoilla supistuneet nykyiseen kuuteen typistetyille aukioloajoille, joskin ”tilaustyötä” tehdään sopimuksesta henkilöresurssien mukaan.

Uimalassa kävijöitä on kirjattu vuosina 2003 – 2018 (04) yhteensä jo lähes 1 000 000 kävijää, mutta kukahan se mahtaa ollakaan!

Tästä löydät yhteystietomme: www.virkku.fi
Olemme myös Facebookissa

Virkistävää ja aurinkoista kesää

Paula Kallionpää
vapaa-aikatoimenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *