June 6, 2018June 6, 2018 kirjoittanut Sirpa Autio

Kyläluuta-iltojen antia

Osana Kauhajoen kaupungin 150-vuotisjuhlavuotta on kevään aikana Kauhajoen kyliä kiertäneet Kyläluuta-vihot. Vihot laitettiin kiertoon helmikuussa, niitä noutamassa kaupungintalolla olivat kylien edustajat. Olen kaupunginjohtajana saanut osallistua maalis-toukokuun aikana seitsemään kyläiltaan. Mukana minulla on kiertueella ollut vaihtelevasti luottamushenkilöitä ja kaupungin virkamiehiä. Illat ovat kaikki olleet toisistaan poikkeavia, sillä kylille on annettu vapaat kädet suunnitella oman näköisensä tilaisuus. Yhtenä ennalta sovittuna ohjelmanumerona tilaisuuksissa on ollut kylää kiertäneen Kyläluuta-vihon luovutus kaupungille ja kaupunginjohtajan terveiset. Tässä ajatuksia tilaisuuksista ja pieni yhteenveto keväästä.

21.3.2018 Nummijärvi, Nummikoski

Maaliskuussa aloitettiin vielä hyvinkin lumisesta Nummijärvestä ja Nummikosken kylästä. Tämän suunnan kylätoimijat olivatkin suunnitelleet kaupunginjohtajan ”päänmenoksi” vähän pidemmän kaavan kierroksen. Puolilta päivin aloiteltiin Nummikodilta, jossa esiteltiin yhdistyksen toimintaa ja nautittiin herkullinen lounas. Vierailimme iltapäivän aikana muun muassa ryhmäperhepäiväkodissa ja nummijärveläisessä Biofire Oy:ssa . Illan kylätilaisuus oli Nummikosken vanhalla koululla. Tilaisuudessa pidettiin muutamia puheita ja käytiin keskustelua ajankohtaisista asioita, erityisesti tieasiat puhuttivat. Samalla esiteltiin koululla toimivia harrastuspiirejä, joista osa on Kauhajoen kansalaisopiston ylläpitämiä. Tästä päivästä jäi erityisesti mieleen aktiiviset, helposti uusiin asioihin syttyvät kyläläiset. Mikäli saamme Unescolta alueellemme hakemamme Geopark-statuksen, ovat tämä alueen kylät ehdottomasti avainasemassa sen hyödyntämisessä.

19.4.2018 Ikkeläjärvi ja Sahankylä

Huhtikuun puolessa välissä alkoikin sitten todellinen kiertue. Lähes jokaisena torstai-iltana vierailtiin kylillä. Ikkeläjärvellä sain hienon kuvaesityksen pohjalta käsityksen kylän toiminnasta ja järven merkityksestä kyläläisille. Kesällä taitaa olla aivan pakko kaartaa lasten kanssa Nummijärven lisäksi myös Ikkeläjärvelle uimaan. Kylätilaisuuteen oli saapunut myös kylän vanhin asukas Helmi Viitala. Sainkin kunnian istua samaan kahvipöytään Helmin kanssa ja totesin heti, että rouvaa kohdellaan ansaitusti kuin kylän kuningatarta. Kahvikupin täyttämistä kävi kyselemässä usempikin henkilö niin, että Helmiä alkoi jo itseäänkin tilanne naurattamaan. Tapahtumasta jäi mieleen erityisesti lämmin kylähenki, kaikista pidetään huolta ja uudet tulijat otetaan tässä kylässä erityisellä lämmöllä vastaan.

26.4.2018 Harjankylä, Aronkylä, Äijö, Järvikylä, Laitasaari

Seuraavana oli vuorossa Harjankyän, Aronkylän, Äijön, Järvikylän ja Laitasaaren kylät. Kylätilaisuus pidettiin Laitasaaren majalla. Kevät oli sen verran pitkällä huhtikuun lopussa, että kyläläisten pitkäksi ja vauhdikkaaksi kehuma pulkkamäki oli ehtinyt jo sulamaan, samoin kuin latuverkosto muuttua vesihiihtoon paremmin sopivaksi. Tilaisuus oli keskusteleva, paikalla oli myös kylän nuorisoa. Koska tilaisuudessa oli edustajia monesta eri kylästä, saatiin aikaan hyvää keskustelua siitä, miten erilaisia kaupunkimme kylät ovat profiililtaan. Esimerkiksi Aronkylä poikkeaa muista kaupunkimme kylistä erityisesti sen yrityskeskittymän vuoksi. Mieleen jäi erityisesti huikeat ulkoilumaastot Laitasaaren majan lähistöllä. Tänne täytyy päästä ensi talvena pulkkamäkeen.

3.5.2018 Päntäne, Uuro

Päntsy, Päntälä, Pändeby eli Päntäne, sinne suuntasi matka toukokuun alussa. Rakkaalla lapsella tuntuu olevan monta nimeä ja meininki Päntäneellä olikin rennon letkeä. Päntäläläiset olivat pistäneet ihan hulabalooksi ja paikalle oli kutsuttu yrittäjiä ja yhdistyksiä esittelemään toimintaansa. Oli lomakyläyrittäjää, lankakauppiaspariskunta, Lemmikkien lomakoti ja Taivaanrannanmaalarikin. Puheenvuoroja pitivät kylät vuorollaan ja kävipä siinä paikallinen 6. divarissa pelaava Fc Päntänekin esittäytymässä. Koululaiset räppäsivät omasta kylästään ja paljastuipa minulle myös sekin fakta, että muutama vuosikymmen sitten Päntäneellä puuhattiin itsenäistymistä omaksi kunnaksi. Mieleen jäi erityisesti energisyys ja huumori, joka näistä ihmisistä suorastaa pursui.

17.5.2018 Kokonkylä, Kainasto, Hangaskylä

Kainaston Onnelaan lähdin matkaan assistenttini kanssa. Ja vähällä oli, ettei tämä statistin rooliin suunniteltu tyttäreni vienyt minunkin lava-aikaani. Nimittäin ihan ensin Kainastolla esiintymään päästettiin lapset. He olivat Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran Kulttuuribuumi!-hankkeessa harjoitelleet hienon tanssiesityksen, joka sai myös minun lapseni halajamaan lavalle. Kainastolla esiintyjiä piisasikin, kuultiin lauluesitys ja haitarimusiikkiakin. Onnelassa on musiikkia totuttukin kuulemaan, nimittäin sain kuulla heidän positiivisesta ”ongelmastaan”. Talolla järjestetään sunnuntaitansseja niin tiheään, että lattiaa saa vähän väliä olla lakkaamassa. Kokonkylä tuntui olevan tyytyväinen nuoriin perheisiin, jotka ovat muuttaneet kylään, osa ilman aiempia siteitä. Ja Hangaskylä sai kehua urheilullisuuttaan. Mieleen jäi erityisesti hienot ohjelmanumerot.

24.5.2018 Hyyppä, Perähyyppä, Kauhajärvi

Hyyppään saavuttiin kauniina kesäisenä iltana. Ja hyyppäläiset olivatkin oivaltaneet asian ytimen. Koska keli oli kaunis, pidettiin koko tilaisuus ulkosalla. Ensiksi tehtiin lyhyt kävelyretki lintutornille, josta avautuivat upeat näkymät Kauhajoen ”Toscanaan” eli Hyypänjokilaakson ylle. Lintutorni on yksi osoitus hyyppäläisten toimeliaisuudesta, se nimittäin on rakennettu talkoovoimin. Kökkähenki tuntuukin olevan kylällä todella voimissaan. Pikku jalkapatikan jälkeen siirryttiin kodalle (sekin talkoovoimin toteutettu) paistamaan makkaraa ja vaahtokarkkeja. Onneksi minulla oli jälleen pikkuapuri mukana, niin sain hyvän tekosyyn itsekin maistella tuota tahmeaa herkkua. Ilta oli siitä erilainen, että puheita ei pidetty, eikä hetkeäkään pönötetty. Lehtikuvaa varten vähän yritettiin pönöttää, mutta se kävi mahdottomaksi ympärillä parveilevien hyttysten vuoksi. Kylän kuulumiset, ja Kyläluuta-vihon luovutuskin tehtiin keskustellen ilman sen virallisempia seremonioita. Uskoakseni ilta oli hyvin hyyppäläisten näköinen. Mieleen jäi erityisesti talkoohenki ja upeat maisemat.

31.5.2018 Pukkila, Koskenkylä, Sotka

Toukokuun jo vedellessä viimeisiä, vietimme myös viimeistä kyläiltaa Pukkilan koululla. Sain ennen tilaisuuden alkua pienen kierroksen koulun tiloissa. Koulunjohtaja kertoi usein saavansa hyvää palautetta Pukkilan koulun oppilaiden hyvistä käytöstavoista, kun he liikkuvat kylän raitilla. Saman asia laitoin itse merkille tilaisuuteen saapuessani, jokainen lapsi tervehti minua iloisesti kun kohtasimme. Itse tilaisuus alkoi tervetulopuheen jälkeen vauhdikkaasti, kun muutaman tytön joukko esitteli taitojaan cheerleadingissa. Aivan henkeäsalpaavan hienoja nostoja, heittoja ja voltteja. Taitavia tyttöjä kylällä, ei voi muuta todeta. Sitten sainkin istua ”piinapenkkiin”, koululaiset olivat valmistelleet minulle tiukkoja kysymyksiä muun muassa kouluasioista ja vapaa-ajanmahdollisuuksista, muutama kysymys myös esitettiin kaupunginjohtajan tehtäviin liittyen. Koulunjohtaja piti tilaisuudessa puheen koulun toiminnasta. Lopuksi tilaisuudessa esiteltiin Kauhajoen Koskipadot Oy:n suunnitelmia vesistöjen ja ranta-alueiden kunnostamiseen liittyen, toimijat haastoivat myös kyläläisiä mukaan talkoisiin. Mieleeni tästä illasta jäi erityisesti lasten reippaus ja panostus illan ohjelmaan.

Kaiken kaikkiaan Kyläluuta-kierrokset olivat menestys. Oli mukava tavata ihmisiä eri puolilta Kauhajokea, kokea kylien monimuotoisuus ja todeta, että meillä edelleen on kökköhenkeä. Kyläläisiä eri puolilla Kauhajokea askarruttaa erityisesti kyläkoulujen kohtalo, teiden kunto, kevyenliikenteen väylien puutteellisuus ja palveluiden saatavuus. Vapaa-ajan toimintoja kylät järjestävät talkoilla ja siitä haluan erityisesti kylätoimijoita kiittää! Vireät kylät ovat merkittävä osa kaupungin elinvoimaisuutta. Kylätoiminta ja erilaiset tapahtumat kylillä luovat vireyttä, positiivista mainekuvaa ja me-henkeä.

Linda Leinonen
kaupunginjohtaja