Tarpeellinen, parjattu hallinto

Wikipedian mukaan ”hallinto tarkoittaa valtion tai muun julkisoikeudellisen yhteisön laillista toimintaa tehtäviensä täyttämiseksi. Sana voi viitata myös tätä tarkoitusta varteen luotuun virkakoneistoon ja viranomaisiin, tai laajemmin yksityisten yritysten ja muiden vastaavanlaisten yhteisöjen kuten järjestöjen ja säätiöiden samankaltaiseen toimintaan.”

Kuinka usein kuuleekaan sanottavan, että hallintoa on liikaa, se on kankeaa ja kallista. Monen mielestä sitä pitäisi vähentää.

Hyvin hoidettu hallinto on meidän demokraattisen yhteiskuntamme toiminnan kestävä perustus ja meille itsellemme oikeusturvavakuutus.

Lue lisää

Kuka tarvitsee hallintoa

Olen pitkän linjan hallintoihminen ja niinpä olen nähnyt hallintoa sisältäpäin omien virkatehtävieni kautta kunnissa, kuntien omistamissa osakeyhtiöissä, kuntayhtymissä ja yksityisissä yhtiöissä ja yhdistyksissä.

Kaikille niille on yhteistä, että yleisten lakien ja säännösten sekä näiden yhteisöjen omien yhtiöjärjestysten, sääntöjen ja toimintaohjeiden noudattamiseksi yhteisöllä tulee olla osaava hallinto, joka huolehtii siitä, että tarvittavat toimet tulevat tehdyksi ajallaan. Hallinnon muodostavat käytännössä asiansa osaavat ihmiset. He ovat ihmisten ja yhteisöjen asioista vastuullisia päätöksiä tekeviä luottamushenkilöitä sekä virka- tai toimihenkilöitä, jotka hoitavat käytännössä ns. byrokratian.

Demokratia edellyttää, että päätöksenteko ja sen seurauksena tehdyt toimenpiteet ovat laillisia ja oikeudenmukaisia. Päätöksentekijät tulee valita demokraattisesti, yhteisön sääntöjä noudattaen.

Asianosaisilla eli niillä, joiden asioista hallinnossa päätetään, tulee olla oikeus saada tietää, mitä häntä koskien on päätetty. Kaikki tuo edellyttää, että valmistelusta ja päätöksistä laaditaan asiakirjoja; valmistellaan esityslistoja ja dokumentoidaan päätökset asianosaisten luettavaksi. Lopuksi tiedot tulee arkistoida asianmukaisesti. Me kaikki tarvitsemme hallintoa.

Sähköiset tietoverkot tuovat uusia haasteita

Hallinnon on seurattava aikaansa ja sen vuoksi mm. uusi kuntalaki edellyttää erityisesti julkista hallintoa ”avautumaan” yleiseen tietoverkkoon. Aiemmasta ”manuaaliajasta” voi vähän karrikoiden sanoa, että kun päätöksen asetti nähtäville viralliselle ilmoitustaululle kunnantalon aulassa, se oli riittävä tapa tiedottaa tärkeistäkin asioista.

Sähköisen tiedonvälityksen aikana valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan sekä kuntayhtymän toimielimen pöytäkirja pidetään nähtävänä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Ja sittenkin, jos päätöksissä on salassa pidettävää, se osuus poistetaan ja asiakirja on julkaistava muilta osin.

Sähköisen maailman hyvä puoli on se, että tietoa on lähes rajattomasti saatavissa ja samoin myös sen huono puoli on, että tietoa on rajattomasti haettavissa. Tässä piilee vaara, että kaikki verkossa oleva tieto voi joutua asiattomiin käsiin, ellei sitä ole asianmukaisesti suojattu. Itse sain postissa koko nimelläni, toki virheellisellä osoitteella, varustetun Espanjassa leimatun kirjeen, jossa tiedotettiin miljoonan euron arpajaisvoitosta. Sen voisin lunastaa lähettämällä lomakkeessa pyydetyt tiedot sähköpostilla. Kulutkin olisivat vain viisi prosenttia summasta. En kuitenkaan ole koskaan osallistunut arpajaisiin Espanjassa.

Vaadittu suuri julkisuus tuo siis suuren riskin siitä, että verkkoon pääsee tai sinne syötetään arkaluontaista tietoa. Julkinen hallinto samoin kuin yritykset yhdistykset ja yksityiset henkilöt antavat tietojaan monin eri tavoin yleiseen tietoverkkoon eri välineillä, kuten kotisivut, sähköposti, facebook ja monet muut kanavat.

Rekisterin ylläpitäjä vastaa tietojen suojaamisesta

Kaikkiin yhteisöihin muodostuu kaikenlaista tietoa meistä, syntyy rekistereitä. Rekisterin haltija on vastuussa tietojen säilytyksestä ja suojaamisesta. Tietoja saa kerätä vain perusteltua tarvetta varten.

Parhaillaan kunnissa valmistaudutaankin parin viikon kuluttua voimaan astuvan tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin. Samat tietojen ylläpitämistä ja säilyttämistä koskevat vaatimukset rekisterin pitäjinä koskevat myös yrityksiä ja yhdistyksiä.

Näkymättömyys ja kuulumattomuus on merkki hyvästä hallinnosta. Tietysti hallinnon pitää olla myös tehokas. Mutta toimiakseen hyvin, hallinnon pääasiassa näkymättömälle työlle, pitää turvata riittävät resurssit niin henkilöstön kuin työvälineidenkin puolesta. Hyvin hoidettu hallinto on meidän demokraattisen yhteiskuntamme toiminnan perusta ja meille itsellemme oikeusturvavakuutus.

Markku Vanhanen
hallintojohtaja