Kehitystä kirjastossa

Avara, valoisa ja korkea kirjaston lainaussali, tilava lehtisali ja sopivat henkilökunnan tilat, autotalli ja varasto samassa tasossa – voiko tämä olla totta!

Arkkitehti Touko Saaren suunnittelema hieno kirjasto-opisto talo valmistui v. 1989 ja pääsimme muuttamaan uusiin toimiviin tiloihin pois sokkeloisesta Nuorisoseuran talosta. Muutto oli kovaa työtä, siinä olivat apuna sekä kunnan työmiehet että koululaiset. Kirjat saatiin hyllyihin ja onneksi naapurikuntien kirjastolaiset riensivät apuun järjestämään ja aakkostamaan materiaalia hyvään järjestykseen.

Vappuna meillä oli ilo ylimmillään kun saimme avata kirjaston ovet yleisölle. Talon kävijämäärä oli huikea monta vuotta, paljon vierailijoita kävi tutustumassa kirjaston tiloihin, lainaus- ja kävijämäärät pomppasivat kattoon 1990-luvulla.

Tullessani kirjastoon töihin Kauhajoella oli kameralainaus. Lainattavan kirjan takakannessa oli tasku ja taskussa kirjan tiedot sisältävä kortti. Tähän taskuun sujautettiin juoksevalla numerolla varustettu eräpäivälipuke. Lainattavasta kirjasta, eräpäivälipukkeesta ja asiakkaan kirjastokortista otettiin mikrofilmille kuva. Joka aamu laskettiin lainaustilastot käsin. Kun asiakas palautti kirjan, eräpäivälipuke otettiin talteen. Palauttamattomien eräpäivälipukkeiden numerot saatiin listalle ja sen perusteella etsittiin mikrofilmiltä lainaaja, joka sai sitten pitkän ajan kuluttua etanakortin myöhässä olevasta lainasta.

Kirjat ja muu kirjastomateriaali tilattiin paikallisista kirjakaupoista näytelähetysten perusteella. Materiaali luetteloitiin = kirjan tms. luokka, tekijän nimi, nimeke, sivumäärä, asiasanat yms. tiedot kirjoitettiin pienille pahvikorteille tarkoin määrätyssä muodossa ja nämä kortit sitten järjestettiin kortistoon.

1990-luvulla ATK valtasi kirjastomaailman, myös Kauhajoella päätettiin siirtää kokoelmat ja asiakasrekisteri sähköiseen muotoon. Kortistolaatikot poistuivat kirjastosta. Jokainen kirja, lehti, video ja kasetti varustettiin viivakoodilla ja asiakkaille vaihdettiin uudet kirjastokortit. Epäilyistä huolimatta tämä onnistui eikä kestänyt kauaakaan kun varustimme lainattavan materiaalin RFID( = radiotaajuus) -tarroilla ja palvelutiskiin saimme asianmukaiset lainaus- ja palautuskoneet. Kauhajoki oli nyt kehityksen kärjessä!

Suupohjan alueella perustettiin v. 1996 Krannit -kirjastokimppa, yhdessä olemme enemmän kuin yksin. Kokoelmatiedot ja asiakasrekisterit yhdistettiin ja kun saimme säännölliset kuljetukset Krannit -kirjastojen välille, niin naapurikunnasta saatiin nopeasti asiakkaan haluama materiaali.  

Kimppojen kimppa Eepos syntyi, kun 22 kunnan kirjastot vanhan Vaasan läänin alueelta päättivät yhdistyä. Meillä on nyt yhteinen aineisto- ja asiakastietokanta, kirjastokortti, käyttösäännöt ja e-kirjakokoelma. Säännölliset kuljetukset kiidättävät materiaalia paikasta toiseen kohtuullisin kustannuksin. Sähköinen asiointi on helppoa ja materiaalin saa vaikkapa Perhon kunnankirjastosta 2 €:n hintaan viikon sisällä. Nykyään uusi materiaali tilataan kirjastoihin pääosin ennakkoon halvimmalta toimittajalta ja samalla materiaali tallentuu Eepos tietokantaan.

Kirja on kulttuurin peruselintarvike, sitä säännöllisesti nauttimalla pysyy hyvässä kunnossa 😀

kirjoitti Maj-Lis Korhonen